Nyt sitten postaus iloisesta aiheesta, eli urastani!!!
Eilisen surullisen postauksen vastapainoksi nyt tulee hehkutustani urani kehityksestä. Suru on vielä pinnassa ja tässä totutellaan elämään ilman meidän ihanaa Assia, mutta silti tässä mieli alkaa jo toipua ja elämä jatkua. Suuren suuret kiitokset kaikille osanotoista ja omien kokemusten jaosta tai pelkojensa kertomisesta. Voi, että te Glitz & Glamin lukijat olette ihania ja lämpöisiä persoonia. Mutta nyt hypätään siihen iloiseen asiaan…
Jotkut teistä ovat saattaneet huomata, että olen ollut hieman salamyhkäinen työasioihin liittyen. 😉 Syy on ollut se, että olen odottanut varmistusta siitä, että saanko paikan meikkaaja-maskeeraajaksi Kotkan kaupungin teatterille Cabaret musikaaliin. 😉 Nyt voin hehkuttaa, sillä teatterin johtaja/musikaalin ohjaaja ”hyväksyi” minut hommaan. Olen aivan käsittämättömän onnellinen ja sekaisin tästä kaikesta, mutta toki minua jännittää näin suuri haaste ja vastuu vasta-alkajalle. Ihan ummikkona en yksin tähän hyppää, sillä minut ”koutsaa” meikkaaja-maskeeraja, jonka aluksi piti ko. proggis ottaa vastuulleen. Koska hän itse estyi työstä, niin hän ehdotti minulle työtä ja sen jälkeen hän ehdotti minua teatterin ykkös-maskeeraajalle ja musikaalin ohjaajalle. 🙂
Lauantaina kävin katsomassa Cabaretin läpimenoa ja olin aivan ihastunut musikaaliin. Olen aivan tavattoman ylpeä saadusta työstä ja itsestänikin. Huomaan taas sen, että kovan työn ja uurastukseni palkitaan ja pääsen näinkin nopeasti eteen päin urallani. Olen tavattoman kiitollinen kaikesta! 🙂 En pidä mitään tätä kaikkea itsestäänselvyytenä, vaan muistan olla kiitollinen kaikesta.
Kyseessä on siis musikaali Cabaret. Eli linkistä pääsette kurkkamaan paria mainoskuvaa ja lukemaan musikaalin juonta. 😉 Kannattaa ehdottomasti tulla katsomaan jos asutte Kotkan lähettyvillä, niin tai miksi ei kauempaakin? 😉
Mutta, mutta sitten siihen liittyen toiseen asiaan… en vielä tiedä ja osaa sanoa, että miten aikani tulee riittämään blogille työni, perheeni ja mahdollisten keikkailujeni lisäksi. Sen aika näyttää, mutta haluaisin kovasti, että pystyisin pitämään joka päiväisen postaustahtini. Jos en pysty, niin annatte varmasti anteeksi jos joudun harventamaan postauksien tahtia.
Tästä sitten seuraavana aasinsiltana siihen lupaamaani juttuun markettikosmetiikasta. Tosiaan jouduin siirtämään sen aloitusta moneen kertaan jo, koska minulle tuli pin up kuvauksien keikkoja lisää ja lisäksi vielä tämä teatterille kiinnitys. En lupaa enää tarkkaa aikaa, mutta lyön sen kasaan lähiviikkoina, vaikka mikä olisi. 😉
Pin up kuvauksista tulee yksi juttu, kun saan viimeisenkin keikan hoidettua. 😉 Ajattelin, että teen yhdessä postauksessa lopuista kuvauspäivistä pienen jutun. 😉 2.9. on viimeinen keikkapäivä ja viimeinen malli. Sitten on kaikki 12 mallia kuvattu ja kalenteri pääsee painoon.
Lisäksi luvassa on kuvia minun ja kuvaaja Sofia Virtasen kaksin keskeisistä projekteista. Niissä on luvassa pin upia ja fantasiaa. 😉 Kuvia ja juttua tulee, kun kuvaaja ehtii työkiireiltään hoitamaan näitä ns. ylimääräisiäkin hommia. 😉
Nyt minulla alkaa valmisteleva työskentely musikaalia varten, johon kuuluu minun osalta kaiken näköistä. Käsiksen ja hahmojen sisäistämistä, aikataulutusta, työn suunnittelua jne. jne. jne.
Kyllä tämä ihmisen elämä on jännää. Elämä on ottanut minulta paljon, mutta onneksi se myös vastapainoksi antaakin. 🙂
Kommentit
Pumpulipupu: Näinhän se on. 🙂 Elämän kolhut ja menetykset voi aina kääntää voitokseen. Olen aina yrittänyt luottaa siihen, että hyville ihmisille tapahtuu hyviä asioita. Joskus siihen luottaminen on meinannut horjua, mutta kyllä se usko aina silloin palaa, kun elämä palkitsee omaa vilpittömyyttä. 🙂
Kommentit
Lämpimät onnittelut uudesta, hienosta työstä!! Vaikea kuvitella sinulle edes sopivampaa musikaalia kuin näyttävä ja visuaalisesti huikea Cabaret, tosi hienoa! Onneksi olkoon!
Varmasti on todella kiinnostavaa suunnitella kaikille meikkejä ja muut lookkeja, kun siinä pääsee oikein käyttämään mielikuvitustaan ja kaikkia taitojaan! Vau! 🙂
Mulla on vieläkin jotenkin surullinen mieli sun puolesta tuosta Assista. Onneksi elämässä menee usein näin, että jos tapahtuu jotakin huonoa, tapahtuu vastapainoksi myös jotakin hyvää. Koita siis iloita surunkin keskellä uudesta, jännittävästä työstäsi!
Pumpulipupu: Kiitos onnitteluista. <3 Olin itsekin niin WAU siitä musikaalista. Onhan se hienompaa ja jännempää päästä musikaalin maskeeraajaksi, kun jonkun tavallisen farssikomedian. Hihii!!! Hihkun niin onnesta.
Minulla oli vuosi sitten paljon alamäkeä kun menetin veljeni. Silloin ei meinannu näkyä valoa tunnelin päässä. Vuoden vaihteen jälkeen alkoi taas tapahtua mukavia asioita ja asiat alkoivat rullaamaan. Siitä lähtien minulle on tapahtunut vain hyvää. Ensimmäinen vastoinkäyminen oli Assi, mutta sekin oli luonnollista ja kuuluu elämään. Olisihan tästä työstä ollut mukavempi iloita niin, että koko perhe olisi vielä kasassa, saati sitten veli ja isäkin, mutta jostakin syystä tässä minun elämäni käsikirjoituksessa ei lukenut niin. Ja olen vahvasti sitä mieltä, että tämä rohkeuteni ja yrittämiseni uudelle alalle on seuraus menetyksistäni. Tämä selkeästi kuuluu kässäriin, koska asiat luistaa hyvin, eikä minua estele mikään. 🙂
Kaikki tapahtumat saa minut miettimään elämän hienoutta ja sen kantavuutta syvällisemmin. Jokaisen meidän elämä on mysteeri ja seikkailu ja siitä pitää oppia nauttimaan. Sinusta Pupu huomaa, että sinä nautit elämästä ja olet selkeästi sinut elämäsi ja itsesi kanssa. 🙂 Se huokuu kilometrien päähän, kun näin on. 😉
Oiii, onneksi olkoon! Aivan mahtavaa, oon kyllä iloinen sun puolesta! 🙂 Toivottavasti tullaan näkemään jonkinmoisia kuvia luomuksistani, näin meille jotka emme pääse esitystä katsomaan. 😉
Ja totta kai sen ymmärtää että blogin pitäminen jää vähemmälle tuommoisen mahdollisuuden vuoksi joten älä huoli! Keskity vain työhösi ja uraasi kun se noin hyvin on alkanut! 🙂
Voi miten mahtavaa! Olet kyllä hommasi ansainnut! Ihanaa kuulla, että tällaisessakin taloustilanteessa löytyy vielä töitä (ehkäpä minullekin joskus?) ja vielä alalta, jolla ei heti uskoisi niitä töitä niin kovin paljoa olevan tarjolla. Se on kyllä sinulle varmasti upea kokemus ja oppia ikä kaikki 🙂
Serrated B: Kiitos, kiitos! 🙂 Enköhän minä sitten jossakin vaiheessa ehdi siellä takahuoneessa napsia kuviakin. Alkuun tulen olemaan niin kiireinen, että en ehdi ajatellakaan kuvaamista. 😀 Kun homma alkaa mennä rutiinilla minulla ja näyttelijöillä, niin eiköhän sitten ehdi kuvaillakin. 😉
Mansikka: Kiitos Mansikka. 🙂 Nii… hieman tämä taloustilanne hirvitti kun päätöksen tein alan vaihdosta, mutta näin alkuun vaikuttaa, että se kannatti. 🙂 Tietysti minulla on tuuriakin matkassa. Ilman hyvää onnea ei pääse eteen päin millään alalla. 🙂
Paljon onnea :)) olet paikkasi ansainnut!
Onnea hirmuisesti uudesta työstä! Itse vasta aloittelen opiskelua maskeerauksen saralla, jännittää saanko koskaan tollaisia duunimahdollisuuksia. Onneksi täällä Etelä-Pohjanmaan opistolla tehdään koulun ohessa jotain teatteriproggiksia. :))
En varmaan muistanut kommentoida edelliseen postaukseen, mut mullakin joku aika sitten oma rakas kissani jouduttiin lopettamaan, pienellä oli pahasti häikkää ilmeisesti keuhkoissa ainakin. :/ Joten tiiän miten pahalta tommoinen osaa tuntua. Ja otan osaa!
Vau, hieno juttu!
Lueskelen suurella mielenkiinnolla näitä sinun uuteen ammattiin liittyviä juttujasi, kun itsekin tekisi mieli kääntää lehteä tuolla saralla, mutta uskallusta vielä puuttuu. Iloitsen täällä siis sinun puolestasi, tuo ala vaikuttaa nimittäin hieman haastavalta työllistymisen puolesta.
Charming Nails: Kiitos CN! <3 🙂
DeadlyDame: Kiitos. 🙂 Onnea sinule opiskeluun! Duunia tulee jos olet ahkera, nöyrä ja yrität näkyä. Näkyvyys on myös tärkeää. 😉 Yritä erottua joukosta ja ole hullun luova. 😉
Otan osaa menetykseesi. 🙁 Hirmusen kurjia juttuja nämä tälläiset.
hellin: Minultakin vei vuosia ennen kun tuli se oikea hetki ja uskallus riitti ratkaisuihin. Olen aina kadehtinut niitä, jotka tekevät työkseen sellaista mitä rakastaa. Nyt olen vihdoin lopettanut kadehtimisen ja tehnyt asioiden eteen jotain. 🙂
Siinä olet oikeassa, että työllistyminen alalla on vaikeaa, mutta jokainen joka vain tarpeeksi haluaa saa kyllä töitä. Pitää olla valmis tekemään uhrauksia ja olemaan aktiivinen ja ahkera. 🙂
Onnea vielä täälläkin! Aivan ihanaa että sait tuollaisen työn ja ansaitset sen 100 prosenttisesti. Mä haluan sitten kuvia niistä meikeistä kun valitettavasti Kotkaan on sen verran pitkä matka täältä ilman autoa 😀
Duvessa: Kiitti kamu! :)Kuvia saat. 😉 Voisithan sä vaikka tulla yöksi meille. 😉 Tulet junalla Kouvolaan ja pääset mun kyydillä Kotkaan ja takas. Vietetää ilta meillä. 🙂 Tai sitten tulet kylään ihan muuten vaan. 😉
Mä uskon Minna, että osin siksi että olet joutunut käsittelemään noita todella surullisia, ikäviä ja raskaita asioita, olet niin lämminsydäminen ja viisas kuin mitä olet. Toki olisi ollut parempi, että mitään niin kauheaa ei olisi tapahtunut! Mutta nyt kun niin on kuitenkin käynyt, niin ajan myötä kun suru helpottaa, niistä voi seurata lopulta myös vähän jotakin hyvää sulle. Ainakin tajuaa mikä tässä elämässä on tärkeää ja olennaista, ja että sitä ei kannata hukata turhien asioiden tekemiseen, muiden miellyttämiseen tai kadehtimiseen, vaan kaikkeen hyvään ja eteenpäin vievään. Uskon, etää sulle on käynyt juuri jotenkin niin, sillä siitä on tullut se rohkeus vaihtaa ammattia ja lähteä ihan uusille urille. Ja kun valitsee sydämellä se kantaa, senhän näkee jo nyt sun urasta. Eli hyviä asioita tapahtuu hyville ihmiselle, ja toki myös niitä pahoja, mutta ne kääntyvät ajan myötä kaiken pahan jälkeen myös osittain hyväksi! Eli ei kun rohkeasti kokeilemaan uusia asioita, myös Hellin, ja se varmasti kannattaa! 🙂
Pumpulipupu: Näinhän se on. 🙂 Elämän kolhut ja menetykset voi aina kääntää voitokseen. Olen aina yrittänyt luottaa siihen, että hyville ihmisille tapahtuu hyviä asioita. Joskus siihen luottaminen on meinannut horjua, mutta kyllä se usko aina silloin palaa, kun elämä palkitsee omaa vilpittömyyttä. 🙂