Paljastuksia siitä miksi minä olen huono kauneusbloggaaja
Eilen bongasin yhdestä lempiblogistani hauskan tunnustuspostauksen. Miten niin liikaa? -blogin Elisa teki hauskoja tunnustuksia hänen huonoista puolista kauneusbloggaajana. Hän haastoi muitakin kauneusbloggaajia tekemään omansa ja minähän tartun tähän heti. Minulla ei ole samoja tunnustuksia kuin Elisalla ja olen muutamissa hänen paheissaan uskollisempi. Eli puhdistan kasvoja orjallisesti, hoidan hiuksiani ja kosteutan kasvojani, mutta… kyllä minullakin on tunnustuksia joita häpeän. ;D
Olen talviaikaan laiska ajelemaan ihokarvojani
Olin vielä muutama vuosi takaperin erittäin, erittäin tunnollinen ja ajelin sääret, kainalot ja bikinialueen vähintään kerran viikossa. Se oli aikaan ennen lasta. Nykyää menee talviaikaan jopa kuukausi joskus. :O Syitä tähän on tietysti se, että olen laiska ja talviaikaan ei sääret ja kainalot ole esillä. Bikinialueita ei ikinä näe kuin mieheni ja pitkän parisuhteen vuoksi rakkauselämä ei enää ole ihan yhtä spontaania ja kiihkeää kuin ennen vanhaa. Lapsi, kiireet ja työasiat ovat vaikuttaneet asiaan, sillä kalenterista voidaankin katsoa meille sopiva päivä ja minä voinkin sitten valmistautua pöheikköjen niittämisellä. 😀 Noh, nyt tulee kesä ja muutun taas aktiivisemmaksi karvojen niittämisen kanssa. Onneksi minulla ei ole hurjan tummaa, paksua ja karheaa karvoitusta ja kasvukin on suht hidasta.
Puristelen finnejä ja muita epäpuhtauksia
Tiedän, että niitä ei saa puristella, mutta minulla on ihan pakkomielle iltaisin puristella kaikenlaisia paiseita kasvoista. Minä saan ihan kiksit siitä kun saan ”lojautettua” jonkun paiseen naamastani. 😀 Voi apua miten häpeänkään tunnustaa tämän, mutta tiedän lukemattomien naisien rakastavan finnien puristelua. 😀 Jos en tietäisi miten paljon teitä kanssasisariani on, niin en uskaltaisi tunnustaa tätä.
Kun minulta kysytään neuvoja ihonhoitoon liittyvissä asioissa, niin aina kiellän finneihin koskemisen! 😀 Eli tehkää kuten sanon, älkää kuten minä teen. 😉
Syön epäsäännöllisesti ja en liiku juuri mitään tällä hetkellä
Nykyään minulla on niinkin terveellinen tapa, että syön vasta illalla yhden tai kaksi kertaa. Eli menen koko päivän aamusta iltaan pelkän kahvin voimalla. Joskus syön jotain hätäisesti, mutta en kunnollista aamiaista, lounasta ja välipalaa.
En löydä aikaa liikunnalle. Ennen vanhaan harrastin epäsäännöllisen säännöllisesti lenkkeilyä, pyöräilyä, sulkapalloa ja sitten kaikenlaisia Bodypumppeja, Spinningejä, Pilatesia ja Core Trainingeja… nykyää olen vapaalla sohvaperuna.
Olen menettänyt lapsenuskoisuuden kosmetiikkaan
Näin on varmasti käynyt monelle. En enää usko, että jossain odottaisi jokin taika-aine, joka olisi täydellinen. Maailma on täynnä hyviä kosmetiikkatuotteita, mutta ei ole olemassa täydellistä. Ei sellaisia kuin jokaisen tuotteen mainospuheet lupaa… sellaisia ei vain ole. Ja se joku mikä toimii ja sopii minulle, ei ehkä sovi toiselle. Paljon on myös kiinni omissa odotuksissa, tottumuksissa ja myös niissä taidoissa käyttää niitä.
Toisaalta harmittaa, että oma ns. uskoni ”joulupukkiin” on romuttunut, mutta toisaalta on ihan mahtavaa se, että tiedostan realiteetit ja etsin taika-aineen sijaan vain minulle sopivia ja minun käytössä toimia tuotteita. 🙂 Mainospuheet eivät pure minuun ja minulle ei tule mistään brändistä tai merkistä suunnilleen uskontoa, jota sitten toitottaisin muille ja yrittäisin aktiivisesti käännyttää ”vääräuskoisia”. Maailma on siis täynnä hyviä ja mahtavia tuotteita, mutta ei sellaisia mitä me naiset luulemme löytävämme.
Olen nykyään laiska hoitamaan vartaloni ihoa
Ennen kuorin ja kosteutin aktiivisesti myös kaulasta alaspäin itseäni, mutta nykyään aika kehnosti menee sillä saralla. Ihoni on kuiva ja veltto kropassani ja se huutaa kuorintaa ja kosteutusta Joku uusi tuote saattaisi saada minut taas innostumaan…
Olen meikkaaja-maskeeraaja, mutta en ole koskaan käynyt kosmetologin hoidossa
Minulta kysellään paljon, että millaiseen kasvohoitoon kannattaisi mennä, mikähän auttaisi jne. Minulla ei ole harmainta hajuakaan, sillä en ole koskaan käynyt kosmetologin hoidossa. Olen käynyt kosmetologilla kerran meikattavana ja teetättämässä rakennekynnet, mutta en muuta. En ole koskaan ollut kiinnostunut, sillä tiedän, että kerta tai pari ei riitä tuloksien saamiseen, vaan se vaatii useita käyntikertoja ja paljon rahaa. Sekään ei yksistään ole tie onneen, vaan itse tarvitsee kuitenkin jatkaa hoitamista päivittäin, jota kylläkin sitten taas teen kyllä. Minulle kasvojen ihonhoito kuuluu arjen rutiiniin.
Jokohan nämä tunnustukseni riittäisi? Näin epätäydellinen kauneusbloggaaja minä olen. 😀
Minkälaisia epätäydellisyyksiä sinulta löytyy? Tee omat tunnustuksesi omassa blogissasi tai kirjoita niitä kommentteihin. Voimme jakaa omia epätäydellisyyksiämme ja nauraa niille yhdessä. 😉
Kommentit
Elisa: Heh, monta samaa löytyy sinultakin. 😀
Tämä oli hauska tunnustus ja oli hauska lukea niitä sinun. 🙂
Kuin myös, oli helpottavaa lukea toisten ”epätäydellisyyksistä”. ;D
Kommentit
Mäki puristelen finnejä ja muita näppyjä – ja se on kivaa. 😀 Sitten puristelen niitä vielä silloinkin, kun ne ei edes ole puhjennut kunnolla asenteella että kyllä sieltä jotain purskahtaa. Ja niin, eihän niin saisi tehdä mutta kun se vain on niin kivaa vaikka tekeekin vähän kipeää.
Hih! Nauratti tuo karvakuva:-) Juu eipä sitä talvisaikaan tosiaan jaksa ajella samaan tahtiin kuin kesällä. Itse kuulun ikävä kyllä niihin, joilla karvankasvu on aika nopeaa ja olen tumma!! Joskus iskee paniikki viime hetkellä kun pitää lapsen kanssa mennä uimakouluun ja oho! pöheikkö kukoistaa:-). Siinä sitten lähtötohinassa aletaan ajamaan paikkoja siistimmiksi, että kehtaa mennä uimahalliin…
Olen petrannut iän myötä kasvojen hoidossa ja vartalon hoidossa. Nuorempana en juurikaan ihoa hoitanut, mutta nyt olen huolellisempi. Olen jopa aloittanut vartalon kuivaharjaamisen(!), jota pidin ennen ihan huuhaana. Mutta sillä on kyllä vaikutusta, en olisi uskonut:-)
Yksi asia on ihan retuperällä, nimittäin kynsien hoito (siis sormien, kesällä lakkaan kyllä varpaankynnet). Niihin en uhraa aikaa yhtään.
Inna: Se on vain kivaa, vaikka ei teekään iholle hyvää. 😀 Mies ei voi ymmärtää ollenkaan minun intohimoani finnien ja mustapäiden puristeluun. 😀
Tikru73: Joo, tiedän noi paniikkiajelut! 😀 Itsekin tajuan, että menen jonnekin missä pöheiköt sitten paistaa, niin on pakko tehdä pikaiset siistimiset. 😀
Tuota vartalonihoa minun pitäisi kyllä alkaa taas hoitamaan. On jäännyt ihan retuperälle. 🙁 Joskus olin niin silkin sileä ja nyt karvainen ja karhea. 😀 Tosin karvat sai kyytiä tässä juuri yksi päivä ja nyt meinaan alkaa petraamaan sen suhteen. ;D
Hahaa..ihanaa kun me tyttelit ollaan niin ”laiskoja” loppujen lopuksi kaikki (ainakin melkein kaikki)..
Jokainen varmaan kuvittelee et muut kuorii,höylää ja puunaa aina ja jatkuvasti vimpan päälle ja itseä harmittaa kun ei kertakaikkisesti aina jaksa tai ainakaan viitsi =)
Tunnustukset ovat puhdistavia..eikö vain?
Ihana hyväntuulen postaus <3
Luinkin eilen Elisan postauksen ja tuumin josko tummustuksia tekisin,mutta mä kun en ole varsinainen kauneusbloggaaja niin en (vielä) tarttunut makoisaan syöttiin.
Krhm… Mulla oli vastikään otsassa finni ja puristamallahan se lähti… 😀 Aina on kielletty puristamasta finnejä mutta ainahan mä päinvastoin teen enkä voi vastustaa kiusausta. 😀
Mitäs kieltävät. 😀
TylyMuija: Hyvin moni varmaaankin kuvittelee muiden olevan aina kaikessa ahkerampia, kuin mitä itse on. 😀
Tuli kyllä puhdistautunut olo, kun sain tunnustaa omat ”vajavaisuuteni”. ;D
Ei kai sitä tarvitse olla kauneusbloggaaja tehdäkseen tunnustuksia. 😉 Ehkä siihen riittää se, että on nainen. ;D
Nora: Sen verran olen nykyää hillinnyt, että en turhaan yritäkään sellaista kipeää, kovaa hormoonipaisetta puristella, sillä sieltä ei tule mitään, vaikka kuinka yrittäisi, mutta yrittämällä saa tasanvarmasti patin suuremmaksi ja kipeämmäksi. 😀
Sitten sitä tulee tuijotettua peiliin ja mietittyä, että mitä ihmettä mä taas ajattelinkaan? 😀
Ei vitsit, mullehan tuli tästä monta uutta tunnustusta itsellenikin! 😀 Finnien puristelua olen yrittänyt vähentää, mutta sellaiset valkoiset talikertymät kyllä puristan ihan varmasti. Muuten yritänkin sitten vain aspiriinikuorinnalla niiden tuloa ehkäistä…
Karvojen ajeluun mulla on vähän kaksinainen suhde: bikinirajasta pidän tarkkaa huolta ja sen tiimoilta olisikin suunnitteilla sokerointi, ettei aina tarvitsisi höylätä. Sääret sen sijaan jäävät usein ajelematta, sillä karvani ovat kuitenkin aika hennot ja vaaleat eivätkä kesälläkään mitenkään paista jaloista.
Mäkään en ole ikinä ollut kosmetologin hoidossa, enkä ehkä haluaisikaan. Hoitoja on niin paljon erilaisia ja ihoni on kuitenkin välistä todella herkkä, niin en tiedä mitä uskaltaisi kokeilla :/
Kiitos näistä tunnustuksista, helpottaa kummasti kun saa kanssasiskojen kanssa jakaa näitä ”ongelmiaan”!<3
Elisa: Heh, monta samaa löytyy sinultakin. 😀
Tämä oli hauska tunnustus ja oli hauska lukea niitä sinun. 🙂
Kuin myös, oli helpottavaa lukea toisten ”epätäydellisyyksistä”. ;D