Tiedätkö mihin rahasi kuluvat?
Raha ja sen käyttö. Kuinka paljon maailma pyöriikään tuon keksinnön ympärillä ja kuinka paljon me kaikki siitä pidämmekin. Joskus sitä haluaa tuhlata ja joskus taas säästää. Olen mukana Bellablogien ja Pivon kampanjassa, jossa me bloggaajat keskustelemme rahaan liittyvistä asioista.
Onko teillä jotain mitä varten säästätte, mutta tuntuu ettei rahaa jää ollenkaan säästöön tai sitä jää liian vähän? Mihin kaikki raha kuluu? Minä olen aika höveli rahan suhteen. Kaikki mikä tulee, myös menee. Jos jotain ylimääräistä jää, niin ostan sillä jotain. En näe rahankäyttöä vääränä. Se on meidän kaikkien elinehto, että kulutamme, sillä kulutus luo työpaikkoja. Lisäksi meillä on tämä yksi elämä, emmekä saa rahoja mukaamme hautaan. Siksi niistä ansioista ja elämästä tulee nauttia nyt, mutta mikä on milloinkin se asia, joka tuo nautintoa? Sekin voi muuttua moneen kertaan. Joskus ne saattaa olla pieniä juttuja, joskus taas suurempia, jotka vaativat säästötoimenpiteitä, jotta näillä pienillä, tavallisen kansalaisen tuloilla voi ne saavuttaa. Olemme mieheni kanssa alkaneet nipistellä kulutuksistamme – niistä turhemmista. Lainojen lyhennyksistä ei pysty nipistelemään, vaikka kuinka haluaisi. Mutta lähes kaikesta muusta voisi. Mistä olen alkanut pihistelemään ja mistä voisin pihistellä lisää?
Ihan ensimmäisenä olen aloittanut kosmetiikkaostoksistani. Olen jo viime vuonna alkanut vähentämään shoppailuani. Ei minun tarvitse ostaa jokaisesta Diorin kausikokoelmasta luomiväripalettia, kun edellisetkin ovat jääneet niin vähälle käytölle. En tarvitse jokaista uutuushuulipunaa joka sävyssä. Olen mielestäni onnistunut aika hyvin kosmetiikkaostoksien vähentämisessä. Mietin paljon tarkemmin ostoksieni tarpeellisuutta. Siitä syystä minulla onkin jäänyt rahaa johonkin muuhun – eli ei säästöön, mutta johonkin muuhun. Edelleen minulla kuluu kosmetiikkaan suuria summia, mutta ei samoissa määrin, kuin ennen. Nykyään ostokseni ovat pääasiassa sellaisia kuluvia tuotteita, mutta toki sitä joskus sorrutaan luksuskosmetiikan ihanuuksiin, kuten juuri ennen Pivon kuvauksia minulle kävi. Tuntui vähän nololta mennä juttelemaan rahasta ja sen käytöstä, kun hetki sitten olin repsahtanut. Vaikka esittelen teille ostamiani ja saatuja tuotteita, niin ideahan ei ole, että kaikki suositteluni kävisitte ostamassa. Blogini idea onkin, että saatte tietoa tuotteista, jonka jälkeen voitte miettiä, että onko ko. tuote sinulle sopiva vai ei? Löytyykö siitä vastaus tarpeisiisi vai kannattaako jättää väliin ja löytää se ”oikea” jostain muusta tuotteesta?
Kauppalaskut ovat olleet meidän perheessä ”leikkauslinjalla”. Ollaan pyritty jättämään ne turhat ostokset pois, eli ne herkut! Ne vain lihottavat minut ja laihduttavat pankkitiliä. Lisäksi on ihan kamalaa, miten paljon meidänkin perheessä ehtii menemään ruokaa vanhaksi ja sitten koskemattomia raejuustoja ja leikkelepaketteja menee roskiin. Ihan kamalaa haaskausta! Asioita joihin olemme alkuvuodesta asti panostaneet erityisesti. Joskus sitten lipsuu, kuten vasta taannoin, kun uutuussuklaat oli pakko maistella.
Kahvilakulttuuri on jäänyt minulla unholaan, joten siitä en suuremmin voi säästellä. Baareissa en käy, kun ehkä 0-3 kertaa vuodessa ja ravintoloissakin sen verran harvoin, että jos minä kerrankin jonnekin pääsen/lähden tuulettumaan, niin nautin siitä sitten koko rahan edestä. Luulen, että on muitakin, jotka osaavat samaistua tähän. Kun ulkona käyminen ei ole arkea, vaan juhlaa, niin siihen mielellään panostaakin rahallisesti enemmän, kuin silloin, jos ulkona käyminen on tavallista monta kertaa kuukaudessa.
Mitä jos kaiken kulutuksen näkisi reaaliajassa? Entäs jos puhelimessa olisi lomakko ja kirjanpito? Tutustuin Pivoon ja sen ominaisuuksiin vasta tämän kampanjamme myötä. Minua erityisesti Pivossa kiehtoo rahankäytön seuraaminen. Minne ne rahat kuluvat ja mistä voisi mahdollisesti nipistää, jotta jotain jäisi säästöön jotain suurempaa hankintaa tai vaikka matkaa varten?
Käykää kurkkaamassa meidän ajatuksemme ja kokemuksemme rahankäytöstä. Pohdimme Sannin ja Pauliinan kanssa minne rahat kuluvat ja mihin haluaisimme käyttää enemmän rahaa? Keskustelumme oli mielenkiintoista. Sanni ja minä edustamme lapsiperhettä, kun taas Sanni ja Pauliina ovat pääkaupunkiseutulaisia ja minä taas edustan kehä kolmosen ulkopuolista Suomea. Paikkaa, jossa asutaan väljemmin, ehkä huokeammin, mutta surkeiden julkisten kulkuyhteyksien päässä. Täällä on omat kulunsa elämää helpottavasta autosta. Kerron myöskin mihin itse haluaisin käyttää enemmän rahaa. Saattaa olla vähän yllättäväkin ajatus, josta en ole puhunut julkisesti aikaisemmin. Asia, joka on jäänyt minulta unholaan ja jota haluaisin palata harrastamaan uudelleen.
Videolla näytetään Pivoa ja sitä, kuinka helposti sieltä pystyy seuraamaan omia kulutuksia ja ostohistoriaa. Kerrassaan nerokasta! Minä niin haluaisin meille tuon Pivon kulutusseurannan. Valitettavasti Pivoon voi liittää vain Osuuspankin tilit, joten joudun vielä odottelemaan, että muutkin pankit mahdollistaisivat oman maksukortin liittämisen Pivoon. Näytti meinaan äärettömän kätevältä, kun pääsin tutustumaan erään toisen kulutustietoihin. Olen joskus yrittänyt ylläpitää taulukoita kulutuksistani, mutta ei minun aikani riitä päivittämään sellaisia. Pivossa kaikki näkyy niin kätevästi. Vielä toistaiseksi pääsen hyödyntämään Pivoa vain Cityshopparin eduilla. Kun sitä rahaa kuitenkin tulee käytettyä, niin voihan sitä poimia ne tarjoukset ja hyödyntää niitä… vaikka sitten joskus niihin kosmetiikkashoppiluihin, mitä kyllä olen kehuttavasti vähentänyt ja järkeistänyt.
Pivo pähkinänkuoressa: se on maksuton älypuhelinsovellus, joka toimii iPhone-, Android- ja Windows-phone -aluistoilla, sekä kaikilla matkapuhelinliittymillä. Pivo on mobiililompakko, jolla seuraa kätevästi omaa rahankulutusta ja ostohistoriaa. Sinne voidaan luoda omia budjetteja ja rahankäyttöä pystyy seuraamaan reaaliajassa. Pivossa on myös kanta-asiakkuusetuja. Kannattaa käydä ihan lukemassa mitä kaikkea Pivo mahdollistaa kaikille osuuspankkilaisille. Olen kieltämättä hieman kateellinen osuuspankkilaisille, koska juuri tuollaista ohjelmaa meille tarvittaisiin. Näkisi niin helposti mihin menee kuinkakin paljon ja mistä voisi säästellä rahaa johonkin muuhun? Olen aivan varma, että olen montakin asiaa kuvitellut pienemmäksi kulutukseksi, kuin todellisuudessa ovatkaan. Taatusti tuo sovellus avaa silmiä kulutuksesta ja laittaa miettimään, että kannaisiko tuosta siirtää kulutusta enemmin tuohon toiseen?
Seuraatteeko omaa rahankulutustanne? Mistä haluaisitte nipistää pois ja mihin haluaisitte käyttää enemmän rahaa? Minä kerroinkin kohteita, joista haluaisin säästää ja kohteita, joista en halua säästää. Jos minulla olisi enemmän rahaa, eli saisin vähennettyä muista, niin haluaisin palata takaisin sisustusharrastukseeni. Stailata koti aina hieman uusiin sfääreihin vuodenaikojen mukaan ja päivittää sitä 2010-luvulle. Minähän luin sisustusblogeja silloin 2009, kun tajusin blogien nerokkuuden.
Oikein mukavaa torstaita! Huomenna esittelen eilisen tuhlaukseni, eli uudet hiukseni, jotka kampaajani minulle loihti.
Seuraa minua Facebookissa, Instagramissa, Bloglovin´ssa, sekä Youtubessa
Kommentit
Raha on meille suomalaisille tabu. Sen käytöstä tulee aina tuomitsevia kommentteja, jos väärässä paikassa avaa suunsa. On paljon mielipiteitä, että mikä on oikea ja väärä tapa käyttää rahaa. Näinhän se on, että tulojen vakiinnuttua pystyy ostamaan ylimääräistä ja hintavampaa. 🙂 Tuossa aikaisemmassa kommentissani sanoinkin, että olen joskus joutunut lantraamaan kuivuneita maskaroita vedellä, kun yksinkertaisesti ei ollut rahaa edes 10 euron maskaraan. On siis tullut koettua todellinen tiukkuus.
Kun itsekin oppisi säästämään. 😀 No nyt olen sen verran, että risteilyä varten on rahaa jemmassa. 🙂 Lapsillehan minä säästän joka kuukausi yhteensä 80 euroa. Lapsilisästä menee molempien sijoitustilille rahaa. Vielä kun ottaisi itselleenkin tavaksi. On sitä tullut puhuttua, että siirtäisi aina S-tilille jemmaan rahaa. Vaikka edes 20 euroa kuussa. Onhan sekin vuodessa jotain. Tai laittaa sitten enemmän silloin, kun rahaa tulee enemmän.
Kommentit
Lainanlyhennyksistä ja auton kuluista ei voi nipistää. Laskuista voi jonkin verran kuten mm. juuri vaihdoin kanavapaketin edullisempaan. Yritän myös välttää laskulle tilaamista tai luottokortin käyttämistä koska nekin laskut pitää maksaa.
Meikkien ostamista olen vähentänyt tosi paljon. Tekisi mieli ostaa kaikkea uutta mutta en viitsi kun ei ole varaa. Välillä ostan jotain pitkään himottua esim. lomarahoista.
Minähän olen nuuka ja mies taas hövelimpi. Minä säästän ja laitan ylimääräiset aina säästöön. Vaatteet ostan tarjouksista tai kirpparilta. Ostan pitkään kestäviä merkkejä.
Kaupasta ostan punaiset hintalapun lihoja ja laitan ne pakkaseen. Sellaisia joissa on vielä pari päivää päiväystä. Käyn Prismassa ja ostan kerralla enemmän koska siellä pn halvinta. Ruokaa en heitä ikinä pois, pidän huolen päiväyksistä tai annan koiralle jos se voi syödä jonkun päiväysvanhan raejuuston jämän.
Vinkkejä on loputtomasti. Seuraan myös S-mobiili appsia ja ostan sen mukaan että nonuspykälät nousee 😀 bonukset säästän ja ostan niillä joululahjat 😉
Meillä kanssa mies on vaihdellut noita kanavapaketteja edullisempiin. Aika kalliita nekin ovat. Varsinkin, jos ei ehdi ikinä katsomaan niitä 100 eri kanavaa.
Meillä molemmat olemme höveleitä. 😀 Hitsi, kun itse käyn kaupassa sen verran myöhään, että emme oikeastaan koskaan törmää punaisella merkattuihin ruokiin. Meillä kanssa kaikki keskitetty S-ryhmään ja ruoka haetaan Prismasta, koska sieltä saa kaiken ja hintatasoltaan edullisempaa, kun ottaa huomioon bonusjärjestelmät ja kaikki. Vaikka ABC:n bensa on kalliimpaa, niin loppujen lopuksi keskittämällä se tulee meille kannattavammaksi. Meillä bensakulut on suuret, sillä miehen työmatka on 70 km /pvä ja mun 140 km.
Koira on kätevä. Se on myös kätevä siivoomaan lattioita. Äitini koira oli meillä hoidossa silloin tällöin, joten pienten lapsen äitinä oli mukavaa, kun koira siivosi lasten murustelut. 😀 Samalla sai kokkailla koiralle ruokia omista jääkaapin antimista, kun sieltä löytyi just sitä vanhaksi mennyttä raejuustoa jne.
Meillä reissataan bonuksilla. 😀 Kyllä sinne hyvin kertyy vuodessa. Mies meillä seuraa aina, että pitääkö kuun vaiheessa ehtiä vielä kauppaan, jotta nousee seuraavalle tasolle vai jättääkö seuraavaan kuukauteen.
Nooa säästöpankilla on verkkopankissaan joku Talousvahti tms mikä kasaa statistiikkaa ostoista. Mun mies välillä aina esittelee meidän taloustilin ostosjakaumia sieltä.
Ahaa. Kätevää. 🙂
Ruuasta pitäisi meilläkin nipistää, kerran viikossa kahden ihmisen ruokalasku on meillä sellaisina viikkoina, kun olen jaksanut miettiä halvempia vaihtoehtoja noin 60€ ja sitten sellaisina viikkoina, kun kerään kärryihin, mitä ikinä tekee mieli noin 70-90€. Kasvisruuallahan säästäisi aika paljon, meilläkin suurin osa kauppalaskusta koostuu lihoista, pitäisi alkaa edes useampana päivänä viikossa syömään kasvisruokaa. Tästä hyvänä esimerkkinä on anoppini ja hänen intialainen miehensä, kun syövät pelkkiä kasviksia niin vaikka molemmilla onkin pienemmät tulot, kuin minulla ja miehelläni niin heillä jää rahaa matkustamiseen useamman kerran vuodessa, kun taas meillä jää lomamatkaan ehkä just ja just kerran vuodessa rahaa, jos oikein säästetään. Tosin meillä on myös auto, mitä taas anopilla ei ole, että sekin nyt jonkun verran vie sitä rahaa, mutta ei älyttömiä summia kuitenkaan, kun mies on ammatiltaan ajoneuvonasentaja niin saa itse korjailtua suurimman osan vioista ja vaihdettua öljyt ym kuluvat hommat.
Mieshän meillä ei niin tykkää, kun sanoin, että meillä on kerran viikossa kasvisruokapäivä. Juurekset ovat edullisia ympäri vuoden ja niistä saa hyviä ruokia. 🙂
Autoilu on kallista. On veroa, vakuutusmaksua, polttoainekuluja ja sitten ne pirulaiset toisinaan hajoavat ja tarvitsevat huoltoa. Meillä on onneksi tee-se-itse -mies, joka osaa korjata autoja, mutta ne osatkin ovat kalliita ja mitä uudempi auto, niin sitä vaikeampaa on korjata ilman oikeita tietokone-ohjelmia. Meillä on aina ollut kaksi autoa. On jotenkin aina ollut välttämätöntä. Jos asuisimme pk-seudulla ja olisimme töissä siellä, niin meillä varmaan olisi vain yksi auto, jolla sitten lähteä sukuloimaan. 🙂
Meillä mies taitaa tuota Pivoa jo käyttää ja yrittänyt muakin houkutella mukaan. Mulla on vähän kaksijakoiset ajatukset sen suhteen. Ymmärrän sen hyödyn oikein hyvin ja voisi olla todella mielenkiintoista seurata käykä omat ajatukset rahankäytöstä yksiin sen todellisuuden kanssa. Lähinnä se olisi kiinnostava nähdä, että minkä verran mitkäkin aktiviteetit/tavarat sitä tiliä kuluttavat ja onko itse huomannut saman käytännössä vai viekö jotkut ostokset enemmän rahaa kuin mitä itse oli ajatellut.
Toisaalta taas olen aina ollut hyvin perillä rahoistani. En sentilleen mutta ei ole ollut ongelmaa maksaa laskuja tai miettiä mitä syö. Muut ostokset ovat aina väistyneet tärkeimpien tieltä. Toki tilanne on hieman muuttunut lapsen myötä ja niitä pakollisia ja yllättäviäkin menoja tulee aivan eri tavalla. Mutta koen myös niin suurta mielihyvää pienistä arjen hemmotteluista, olivat ne sitten hyvää syötävää tai jotain pientä ihanaa itselle (yleensä kosmetiikkaa), enkä haluaisi alkaa tuntemaan niistä asioista syyllisyyttä. Ja itseni tuntien se olisi se, mihin tuo minut johtaisi. 😛 Syyttelisin itseäni, että voivoivoi kun tuon huulikiillon ostin ja senkin rahan olisi voinut laittaa säästöön! Menisi sekä rahat että se mielihyvä jostain ihanasta hemmottelusta. 😀 Tai voisiko se toimia ennaltaehkäisevästi ja estää ostamasta sitä ihanaa huulikiiltoa…? Jo sen varoilta, ettei tule turhaan huonoa omaatuntoa jälkeenpäin. 😉
Mielihyvää ei pidä unohtaa. 🙂 Olen itsestäni huomannut, että kun olen tuhlannut vähemmän kosmetiikkaan, niin sitten tuhlatessani en pode huonoa omatuntoa, vaan saan mielihyvää. 🙂 Mutta samalla olen saanut mielihyvää myös siitä, että olen onnistunut pitämään haluni kurissa. 😀 Nämä eivät olekaan niin yksiselittäisiä. Balanssin löytäminen oman pään sisällä onkin tärkeintä. 🙂
Tämä tuli hyvään saumaan! Olen juuri maaliskuussa aloittamassa talouteni tarkan syynin. Ajattelin ottaa kaikki kuitit talteen ja tehdä hieman kirjanpitoa, kun tuntuu ettei rahat ikinä riitä koko kuukaudeksi. En oikein tajua minne ne menee, varsinkin kun pidän itseäni aika visuna ihmisenä. Säästöön pitäisi jäädä enemmän!
No sepä se! Minä olen vähentänyt kosmetiikkashoppailuja, mutta eipä tässä silti säästöön mitään jää. Olisi niin kiva tutkia, että minne ne omat rahat valuvat ja mistä voisin nipistellä, jotta sitä rahaa jäisi paremmin johonkin muuhun kivaan. Sisustamista nyt kaipailen.
Minä kuulun siihen häviävän pieneen vähemmistöön naisista, joka ei osaa sisustaa ja ymmärrä värien/materiaalien yms päälle. Ihastelen kauniita koteja, mut en osaa tehdä sellaista! 😀
Haluan matkustaa ja ostaa jossain vaiheessa vuotta uuden tietokoneen jolla voi pelata tuoreita videopelejä ^_^
Minusta tuntuu, että se taito on ruosteessa, kun en ole vuosiin sitä harrastellut. Tietty aina jouluna, mutta en muuten.
Minä haaveilen iPadista. Haluan hyvänkokoisen tabletin. 🙂
Yli puolet mun rahoista menee asumiseen ja autoon plus tietty laskut. Nää hoidan aina ensin! Lopuista 90% ruokaan ja viimenen siivu esim. kynsilakkoihin ja vastaavaan. Toki näin työttömänä ei tulotkaan oo isot. 😀 Mulla ei oo mistä enää säästää, ku kaikki ylimääräiset kulut on jo karsittu pois. ”Turhuuksiin” ei mee kuukaudessa paljoa. Autoa en laita pois, koska se pitää yllä mielenterveyttä. 🙂 Jos rahaa ois enempi käytössä, ni en ees tiiä mihin haluaisin laittaa rahaa enempi. Tai no, matkustella haluaisin kyllä.
Jep, jos autoon on tottunut, niin ei siitä kyllä luopua halua. Lisäksi auto monissakin tapauksissa parantaa työnsaantia. Näin niinkun sinun kannalta ajateltuna. 🙂 Riippuen tietysti työpaikasta ja työajoista, mutta työaika tai työmatka saattaa olla sellainen, että julkisilla kulkeminen ei ole mahdollista.
Mä olen yrittänyt myös ok-taloon muuton myötä muuttaa kulutustottumuksiani. Olin jo aiemmin hommannut gnucash-nimisen kirjanpito-ohjelman johon olen tuloja ja menoja kirjannut, että pysyisin vähän kärryillä mihin rahaa menee. Tuo pivo kuullostaa kyllä ihan tutustumisen arvoiselta sovellukselta, varmasti tutkailen sitä tarkemmin…
Mutta joops. Kaupasta pyritään ostamaan mitä tarvitaan, joskus toki niitä herkkuja vaan tulee ostettua (se valkosuklaa/vadelma/laku-levy oli muuten TOSI hyvää :p), mutta joskus vaan oon tiukkana että ET OSTA KUN ET TARVII KUN KOTONAKIN ON JA SULLA ON VAAN NÄLKÄ JA SIKSI HALUAT JOTAIN HYVÄÄ. Tuohon ruuan vanhenemiseen olen myös kiinnittänyt rutkasti huomiota, ja siinä oon onnistunut tosi hyvin ettei meillä mene enää melkein mitään roskikseen (tosin just oli kyllä unohtunut makaroonilaatikon jämät kaapin perukoille, ite en enää uskaltanut syödä mutta annoin koirille niin ei sekään varsinaisesti hukkaan mennyt. :D).
Kirpputoreilla tulee usein kierreltyä, ja juuri löysin aivan ihanan vaaleanpunaisen juhlamekon 2€:lla ja se oli kuin uusi. Samoin olen tehnyt laskelmat miten paljon meillä noin suunnilleen menee kuussa rahaa laskuihin, ja koska suurin osa laskuista tulee kolmen kuukauden välein, laitan kuukausittain kolmasosan siitä summasta jo valmiiksi sivuun niin ei tule mitään yllätyksiä jos sattuukin tulemaan monta isoa laskua samalle kuulle.
Joo, kun Pivossa ei tarvitse ilmeisesti kirjailla, kun kaikki tieto menee suoraan. Minulla ei vaan aika ja energia riitä täyttämään taulukoita. Alkuvuodesta 2014 yritin kosmetiikasta sellaista pitää. Jäätäviä summia meni siihen aikaan. :O
Nyt hävettää myöntää, mutta söin viikonloppuna toisen levyllisen sitä. 😀 Meni yhdeltä istumalta, eikä tehnyt heikkoa. Liian hyvää ja liian huonosti siitä saa äklöä oloa. 😀
Koira on kyllä niin kätevä sitten niille ruoan jämille. Meillä kun on nelihenkinen perhe, niin joskus ruokaa jää sillee yli, että siitä ei saa ateriaa koko perheelle, joten on sitten tehtävä uutta. Usein eväinä menee ne rippeet, mutta ei auta sitten vapaapäivinä. Meillä ei aika riitä koiralle, mutta se olisi niin kätevä noille jämille.
Minulla olisi niin paljon myytävää kirpparille, mutta kun en vaan jaksa. Usein lasten vaatteet menee vain johonkin kierrätykseen tai hyväntekeväisyyteen. Omat vaatteet olen usein kiikuttanut UFFin laatikkoon. FB-kirppiksiä olen nähnyt ihan riittävästi… AV, YV, AV, jono, jono, jono, YV, AV jne. Sitten kukaan ei kuitenkaan osta. Äh, mulla ei riitä aika sellaiseen sekoiluun, että kokeilisin. 😀 Ostajan voisin kyllä olla, mutta en myyjänä.
Ihana kuulla, että on muitakin lompakkohöveleitä! Minulle on oikeastaan ihan sama saanko kuukaudessa tililleni 500 vai 2500 euroa, saan kaiken kulumaan 😀 Opiskelijana sitä elää pitkin vuotta niukasta tuilla ja säästöillä, mutta heti jos jostain sattuu saamaan ylimääräisen satasen, on se lähes saman tien käytetty. Kesätöissä sitä saa kuukausipalkkaa ja vuorotöistä lisät, mutta kyllä sitä aina kuun lopussa nousee pieni pala kurkkuun, kun säästöjä ei jäänytkään niin paljoa kuin palkkapäivänä suunnitteli 😀
Minulla ei ole lapsia, autoa, asun vuokrakaksiossa puolisoni kanssa, joten pakolliset kuluni ovat oikeastaan hyvin minimaaliset. Mutta koska opiskelen, myös tuloni ovat todella pienet.
Olen tässä nyt kohta vuoden ajan kirjannut puhelin muistiinpanoihin kuukausittaiset menoni tiettyjen otsikoiden alle, kuten herkut, ruoka, ulkona syöminen, vuokra, meikit, vaatteet, bussikortti… Ensimmäisen kuukauden jälkeen järkytys oli suuri, kun näin oikeasti miten paljon olin käyttänyt rahaa karkkiin, sipseihin ja jäätelöön! Sen jälkeen herkkuraha on puolittunut, mutta vieläkin menee liikaa. Täytyy myöntää, että aina kuukauden lopussa en sen tarkemmin uskalla katsoa kirjaamiani ostoksia, vaan vilkaisen ne ja pyyhin äkkiä summat ja toivon seuraavan kuukauden olevan parempi 😀 Tässäkin kuussa on ilmestynyt ihania uutuustuoksuja ja ihan kylmä hiki nousi pintaan, kun eilen huomasin hajuvedet -osion summan.. Tiedän siis minkä verran yleensä kulutan rahaa turhuuksiin, mutta en ota siitä opikseni.
Jep, juuri näin! Minä osaisin laittaa vaikka miljoonan haisemaan yhdessä illassa. 😀
Minulla on aina hienoja suunnitelmia veronpalautuksille ja lomarahoille. Hups, kuinkas ollakaan, ei sinne säästöön mennytkään mitään. Ärsyttää välillä tämä piirre minussa. Joskus vitsailenkin, että pidän Suomen taloutta kasassa, kun pidän rahan liikkeessä. 😀
Hei, tuo puolittaminenkin on tosi hyvin. 🙂 Meillä on huomannut kauppalaskuissa. Ihan oikeasti viikon ruokaostoksista on tipahtanut jopa 20-50 euroa. :O Ei toki pelkän karkkien vuoksi, vaan on siinä mukana muitakin valintoja.
Minäkin tiedän nyt paljon rahaa on mennyt kosmetiikkaan, kun ne ostokset ovat olleet niin vähäisiä. Ei vaadi edes ylös kirjaamista. 😀
Ihan lapsesta asti olen ollut maltillinen rahan suhteen, ja saa varmasti kiittää vanhempiani, että olen tottunut säästämään joka kuukausi rahaa. Vaikka olin opiskelija, niin silti pistin säästötilille edes sen parikymppiä. Pienistä teoista kertyy vuodessakin isot summat 🙂
Wau! Aika hyvin. 🙂 Minä säästän sen verran, että lapsilla on sijoitustili, jonne menee molemmilta joka kuukausi 40 euroa. Omaa säästötiliä ei kyllä ole. :/
Oon nyt noin kuukauden syönyt vegaanista ruokaa ja kyllä näkyy positiivisesti tilillä! Vaikka erikoistuotteet ovat tosi kalliita, niin toisaalta monen ruuan muut raaka-aineet (pavut, linssit, soijarouhe yms.) ovat tosi halpoja, varsinkin kun suosii kauden kasviksia. Ja kun en voi hakea lounaaksi mitään valmista vaan eväät on aina muistettava ottaa kotoa, niin siinäkin säästää tosi paljon. No, eihän mikään olisi mua ennenkään estänyt tekemästä eväitä, mutta en vaan saanut aikaisemmin.
Joo, sepä se kun ei saa aikaiseksi asioita. Minä tykkäisin linsseistä ja pavuista (paitsi putkipavusta), mutta mies ei tykkää pavuista ja lapsille ei millään uppoa linssit. Ehkä vielä joku päivä, kun vaan jaksaa maistattaa. 🙂
Joutuuko kasvisruokavaliossa olemaan paljonkin luovempi, jotta olisi vaihtelevaa?
Ootko kokeillut niitä Bonduelle -tölkkilinssejä, ne on ihanan rapsakoita!
Mä oon ulkoistanut ton luovuuden mm. ruokabloggaajille :D. Esim Chocochili.net on hyvä! Ja aika paljon teen perusruokia kasvisversiona, esim eilen kaalilaatikkoa soijarouheella.
En ole. Olen käyttänyt niitä pahvipakkauksessa olevia. En muista merkkiä, mutta vihreä pahvipakkaus. Pitää kokeilla noita mainitsemiasi. Löytyykö niitä ihan Prismoista ja muista ruokakaupoista?
Minä se googletan tätä perinteistä: mitä tänään syötäisiin? Tuntuu, että aina pyörii ne samat safkat. On inspiroivaa ja innostavaa kokeilla uusia ruokia. Juhlaan kyllä keksisin ruoat, mutta arki. Pitää olla nopeaa ja edullista.
Sosekeitto on meilläkin vakiintunut juttu. 🙂 Mun suurta herkkua. Uunijuurekset maistuvat myös aina.
Hei kiitos Tiltu kaikista linkeistä/vinkeistä. 🙂
Juu pitäisi olla hyvin saatavilla!
GoGreenillähän on niitä vihreitä linssejä, jotka on valmiiksi keitettyjä, mä tykkään niiden suutuntumasta enemmän kuin itse keitetyistä, ne menee aina ihan mössöksi.
Siis jos ihan lisukkeena meinaa syödä, keitoissa yms ei haittaa jos mössööntyy, kastikkeitahan voi vaikka suurustaakin linsseillä.
Soijarouhetta käytän minäkin aika paljon.
Sillä on helppo jatkaa jauhelihaa esim laatikoissa ja kastikkeissa.
Myös uunijuurekset ja sosekeitot ovat vakiinnuttaneet paikkansa meidän ruokapöydässä.
Yllättävän edullista herkkuruokaa on myös kaikenlaiset ”kormat ja tikkamasalat”. Ainoa kasvisruoka (ei tosin vegaani), jota mun mies omatoimisesti ehdottaa, on tämä http://soppailua.vuodatus.net/lue/2010/02/shahi-paneer-eli-kotijuustoa-tuoretomaatti-cashewkastikkeessa
Tässä vielä resepti viimeisimpään kasvisruokalöytööni (jota mieskin söisi ihan mielellään, jos ei sisältäisi sieniä)
http://www.hs.fi/blogi/kiusauksessa/a1305993986235 reseptiin, tai lähinnä siihen kasvismuhennokseen, jota olen tehnyt ihan sellaisenaan ja syönyt ohran kanssa.
Ah, tulipa ideoitua tässä ensi viikon ruoatkin samalla 😀
Harmi, että pelkästään OP:n asiakkaille tuo Pivo on saatavilla 🙁
Meidän taloudessa iso kuluerä on tietty asuminen (asuntolaina) ja auto, mun työmatka on myös sen sata kilsaa/pvä ja makselen vielä sitä itse autoakin vielä pois. Säästän tekemällä eväät töihin ja ylipäätään tykkään kokkailla alusta alkaen itse, siinä säästää pitkän pennin.
Rahaa menee myös kosmetiikkaan. Siitä syytän lähinnä ihoni erityistarpeita, aina pitää kokeilla josko löytyisi ratkaisu. Tämä perustelu menee yleensä läpi myös talouden toiselle osapuolelle 😀 Mies on tarkempi rahoistaan kuin minä. Kyllä mullekin se tasaraha aina tulee palkkaa :S
Mekin käytetään S-bonuksia kesälomamatkoihin! Ei tosin kovin arkasti bonustilannetta seurailla, vaan sen olemassaolon ikään kuin unohtaa. Ehkä vähän myös tietoisesti, koska se on aina mukava ylläri kun tilille vilkaisee 😉
Joo, harmi! Pivon saa kyllä jokainen, minullakin se on. Etuna on maksuton Cityshoppari. 🙂 Pins:jä en keräile, mutta sekin on.
Minulla myös on autovelkaa ja se pitkä työmatka. :/
Minulla ei ole mitään hajua, että paljonko on meidän S-tilillä, mutta eiköhän siellä ole. Jospa sitten loppukesästä mentäisiin lasten kanssa pienelle reissulle niillä. Toki aina tarvii lisää rahaa muutenkin, mutta onhan siitä bonuksesta aina apua. 🙂
Pinssejä oon itse yrittänyt keräillä aina kun mahdollista verkko-ostoksista. Tähtämiessä AirBalticin lennot pinsseillä maksaen 😉
Plussaa tulee käytettyä lähinnä alennusten vuoksi, eipä nuo paljoa kerrytä seteleitä kun lähikauppana meilläkin on Prisma.
S-bonusta sit tulee lähes huomaamatta jo vakuutuksista.
Voi kun itsekin malttaisi keskittää tankkauksen Abc:lle, nyt on houkutellut liikaa Mylsän Nesteen halpa bensa (eilen illalla taisi olla 1,239 e/litra) 😀
Joo, eipä ne Plussat paljoa hyödytä. Tarjouksien vuoksi meilläkin Plussakortit ovat. Niihin se on hyödyllinen. 🙂
Joo, siinä Nesteellä on välillä tosi ”edullista” bensaa. Suhteellista se edullisuus, mutta valloilla olevaan hintatasoon nähden. Me isännän kanssa tankkaillaan siinä Mylsän absilla. Vain keskittämishyödyn vuoksi kannattaa.
Ajankohtainen ja asiallinen keskustelu rahan käytöstä! Meillä mieheni ja kissan kanssa luetaan ruokatarjouksia ja tehdään monipuolista ruokaa. Mistään ei ole tarvinnut tinkiä kuin kohtuudessa pysytään. Autoa ei ole käytössä kuin asutaan pääkaupungissa. Vaatteet ostetaan usein nettikaupoista, varsinkin kengät ja laukut. Kirpputoreista voi hyvinkin löytää ns. helmiä ja aivan uusia vaatteita. Harrastukset pyöräily, kuntosali ja uinti eivät ole niin hurjan kalliita harrastuksia. Meikkejä ja ihonhoitotuotteita pitäisi kyllä ostaa vähemmän, mutta kuin se on harrastus josta en heti luopuisi. Ihonhoidossa ja lymfassa käyn pari kertaa vuodessa. Tänään kävin kampaajalla Koulutuskeskus Unikassa joka sijaitsee Kampissa. Unika on ollut vakituinen paikkani jo vuosia ja siellä työn tulos on erittäin hyvä, hyvin suosittu paikka missä tehdään esim. paljon hiusten värikäsittelyjä ja hiusten leikkauksia. Aikaa kannattaa varata hieman enemmän koska työt tehdään niin perusteellisesti ja opettajan valvonnan alaisena. Voin lämpimästi suositella ja ajan voi varata netissä! Hinnat hyvin kohtuulliset.
Tiedän joo, että opiskelijoille pitää varata aikaa enemmän. Kävin ravintolakoulussa opiskellessani ammattikoulumme kampaajaopiskelijoilla. Minähän olin itsekin oppisopimuksella parturi-kampaajaopiskelija. Olen siitä täällä kertonutkin silloin. Aloitin kesällä 2012 ja lopetin burn outin vuoksi syksyllä 2013.
Nämä hiusjutut joita minulle on nyt tehty, ovat sellaisia, että ne kuuluvat vasta 3. vuoden opiskelijoille ja heillekin ovat aika vaativia, kun vuosia alalla olevatkin joutuvat paljon pohtimaan, että miten toteuttaa, jotta saan mitä haluan. Ihan perusvärjäyksiä, raidoituksia ja leikkauksia menisin opiskelijalle, mutta nyt luotan mieluummin työkaveriini. Olen siis meikkaaja kauneushoitolassa, jossa työkaverini ovat kampaajia, jotka hiukseni värjäävät ja leikkaavat. 🙂
Ilmeisesti tuli hyvät hiukset? Kerroit vain eiliseen postaukseen, että olet menossa ja nyt olet käynyt. 🙂
Sinulle tuli aivan ihananväriset hiukset ja vähän pituutta pois, nyt ovat niin ryhdikkäät ! Tosi hyvä juttu kuin ammattitaitoinen työkaverisi on sinun kampaajasi eikä tarvitse hermoilla lopputulosta. Kuin mainitsin Unikasta niin ajattelin antaa vinkin muille lukijoille. Vaativammat värjäystyöt sielläkin tekee opettaja. Onnea uudelle hiustyylille !
Aah, no hyvä vinkkaus muille. 🙂 Opiskelijoilla on edullisempaa. Tietenkin täytyy muistaa, että vaativimmissa töissä ei voi odottaa samaa tulosta, kuin 20 vuotta alan töitä tehneellä, mutta kyllä perusvärjäykset ja muut käsittelyt hoituu. Vaativimmatkin, jos on lahjakas opiskelija, hyvä opettaja ja lähtökohta ei ole liian haastava.
Niin ja kiitos Rose-Marie! 🙂
Mulla on suht hyvä käsitys mihin rahat menevät. Olen nyt opintovapaalla ja vaikka aikuisopintoraha on vastaava kuin mitä ansiosidonnaiseni olisi, niin onhan se nyt paljon vähemmän kuin mitä ennen jäi käteen. Joten olen nyt puolitoista vuotta elänyt semmoista aikaa, etten ole juurikaan meikkejä tai vaatteita ostelllut. Ennen niihin meni rahaa jonkin verran. Kenkähulluna vaikeinta on ollut luopua siitä, ettei voi ostaa mielensä mukaan uusia kenkiä. 🙂 Oikeasti en tarvitse ainakaan seuraavaan viiteen vuoteen yksiäkään uusia kenkiä mihinkään tarkoitukseen tai vuodenaikaan.
Saan säästöön tällä hetkellä ehkä noin satasen kuussa. Joskus en sitäkään, jos olen oikein innostunut hyväntekeväisyyteen lahjoittamaan. Aikaisemmin säästin matkustelua varten ja sen kuuluisan pahan päivän varalle. Niitä säästöjä on tarkoitus käyttää, kun aikuisopintoraha loppuu ja palkallinen työharjoittelu on ohi. Sit pitääkin valmistua nopeasti ja saada joku kiva, uusi työpaikka.
Tällä hetkellä menee kyllä jonkin verran herkkuihin rahaa, siitä pitäisi vielä tinkiä lisää. Lihottavat vaan. Mutta pitihän sitä mm. noita Fazerin uusia suklaita testailla. Rio de Janeiro-maku on vielä testaamatta. Tuo valkosuklaavadelmasalmiakki on tähän asti ollut paras.
Asun Hgin keskustassa, joten en omista autoa. Ei ole ollut tarvetta sille ja nyt ei olisi kyllä varaakaan siihen. Koulussa voi syödä edullisesti ja kotona laittaa itse ruokaa, niin säästää jonkin verran. Käyn kyllä ulkona syömässä pari kertaa kuussa jotain edullista ja sitten usein keikoilla, konserteissa ja oopperassa. Minusta se taas ei ole tuhlaamista, koska siitä tulee iloinen mieli ja saa elämyksiä.
Niin, ihminen on sopeutuvainen. Itsekin sopeuduin 300 euron kotihoidontukeen. Nyt tuntuu aivan absurdilta, mutta niin se vaan menee. Nyt päivähoitomaksut ja autolaina on enemmän kuukaudessa, kuin kotihoidontukeni bruttona oli. Tuostahan meni vielä verot.
Olenkohan koskaan kysynyt tai sinä kertonut, että mitä opiskelet? Muistan, kun kerroit aloittavasi opiskelun (onko siitä jo 1,5 vuotta?!), mutta en muista mille alalle.
Niin, mikä on tuhlausta? Itse en voisi kenellekään mennä sanomaan, että hei, tuo on tuhlaista, jos henkilö saa siitä itse hyvän mielen. 🙂 Suomessa ihan liikaa lokeroidaan rahankäyttöä turhaan ja hyödylliseen. Kukaan ulkopuolinen ei voi tuomita kenenkään rahankäyttöä tuhlaukseksi, jos henkilö hoitaa muut raha-asiat mallikkaasti. Joku harrastaa matkustusta, toinen meikkejä, kolmas taidetta. Joku kerää elokuvia ja jollakin voi koiraharrastus viedä rahaa. Jos siitä saa itselleen hyvän mielen, silloin se on oikein. 🙂 Me miehen kanssa harrastetaan ravintolassa syömistä pitkän kaavan mukaan. Me haetaan makuelämyksiä, kokemuksia ja yllätyksiä. Meillä on joskus ravintolaillallinen maksanut 400 euroa, ja sekin oli Tallinnassa, missä on hieman huokeampaa. Kumpaakaan ei tähänkään päivään mennessä ole kaduttanut syödä ja nauttia viineistä sillä rahalla. Kallis harrastus, eikä sitä voi montaa kertaa vuodessa tehdä, mutta se antaa meille paljon. 🙂
Ooppera on kyllä sellainen, mihin vielä haluan mennä. Ehkä vielä joku päivä sanon miehelle, että nyt varataan liput oopperaan ja mennään viettämään kiva ilta Helsinkiin. 🙂
Tällä hetkellä opiskelelen ammattikorkeakoulussa mm. kieliä, viestintää ja liiketaloutta. Ajattelin, että josko vielä tekisi yhden tutkinnon lisää ja vaihtaisi alaa 🙂 Nuorena opiskelin mm. kirjallisuustiedettä. Työn ohella tein myös näitä ammatti-ja erikoisammattitutkintoja pari. Olen tykännyt aina oppia uusia asioita ja opiskella.
Samoin olen ajatellut, että kunhan hoitaa arkipäivän raha-asiat hyvin, niin sithän se on jokaisen oma asia mihin loput rahansa käyttää. Kyllähän jotkut kavereista välillä naureskeli mun laukku- ja kenkäostoksille. Varsinkin matkoilla saattoi lähteä kenkien kanssa lapasesta kunnolla, kun sai halvalla laadukkaita kenkiä. Ennätys taitaa olla kuus paria yhdeltä reissulta.
Kannatan kovasti kaikenlaisia kulttuuriharrastuksia. Elämyksiä pitää olla. Ja onhan hienosti syöminen ravintoloissa todellakin elämys.
ja nyt iloitsen siitä, että aikaisemmin tuli hamstrattua meikkejä, kynsilakkoja, kenkiä ja laukkuja. Löytyy kummasti kaikkea kivaa omista varastoista. Tekee löytöjä kotonaan.
Minua houkuttaisi opiskella kolmas ammatti. tai noh, aloitinhan minä kampaajaksi opiskelun, mutta se jäi silloin kesken. En tiedä tulenko opiskelemaan sen loppuun? Minun ei kuitenkaan ollut tarkoitus olla parturi-kampaaja, vaan taidon oli tarkoitus tukea tätä ammattiani. Minulla on eräs kiinnostus ja haave, mutta saa nähdä ryhdynkö siihen koskaan? 🙂
Matkoilla usein lähtee lapasesta. 😀 Pariisissa lähti pahiten. Ostin lähes 500 eurolla kosmetiikkaa. :O Olin toki säästänyt sitä varten. 🙂 Parin viikon päästä lähtään miehen kanssa Tukholman risteilylle, niin on pakko käväistä Sephorassa. NARSia tai Benefitiä haluaisin käydä ostamassa. 🙂
Minulla on varmaan tuota pahan päivän varalle jemmailua. Olen avioeron aikana ollut todella tiukilla, vaikka olin vakituisessa duunissa. Eroaminen on kallista. Silloin helpotti se, että jemmassa oli paljon kosmetiikkaa. Jouduin kyllä lantraamaan kuivuneita maskaroita vedellä. Onneksi hiukset olivat todella lyhyet, niin pärjäsin halvimmilla shampoilla ja hoitoaineilla. Pitäisi joskus kirjoittaa tästäkin, että en ole aina voinut ostella lähes 80 euron puuterihelmiä ja merkkilaukkuja. Olen todella joutunut kikkailemaan, kun rahaa ei ollut.
Hyvä postausaihe! Vaikka raha tuntuu olevan usein tabu. Olen itse ollut aina järkevä rahankäyttäjä. Olen säästänyt työttömänäkin. Nyt kun talous on asettunut vakaisiin uomiin on kuluttamiseni kuitenkin vapautunut. Olen sallinut itselleni kampaajakäyntejä enemmän ja ostanut laadukkaampia ja arvokkaampia tuotteita kivijalkaliikkeistä. Toki katson hintoja tarkasti tässäkin, hyödynnän esimerkiksi kampanjat ja alennukset. Tässä kuussa olen kuitenkin saanut suunnitella rahankäyttöäni tosi tarkasti koska samalle luottokorttilaskulle osuivat minun ja kavereideni Berliinin lennot ja hotellit, synttärilahjaksi itselleni ostamat korkokengät ja messuilta hankittu uusi laadukas moottoripyöräkypärä. Maksan joka kuussa luottokorttilaskun kokonaan pois joten tilistä ei kauheasti jäänytkään jäljelle. Onneksi säästötililtä voi aina lainata. Pyrkinkin laittamaan aina reilusti säästöön joka tilistä koska välillä tulee niitä kalliimpia hankintoja. Olen kirjannut kosmetiikkaan menevän rahan Word-tiedostoihin jo kuuden vuoden ajan joten sen kanssa olen aika tarkasti kärryillä. Jokaisen tulisi mielestäni olla tietoinen siitä mihin rahansa käyttää varsinkin jos rahasta on tiukkaa.
Raha on meille suomalaisille tabu. Sen käytöstä tulee aina tuomitsevia kommentteja, jos väärässä paikassa avaa suunsa. On paljon mielipiteitä, että mikä on oikea ja väärä tapa käyttää rahaa. Näinhän se on, että tulojen vakiinnuttua pystyy ostamaan ylimääräistä ja hintavampaa. 🙂 Tuossa aikaisemmassa kommentissani sanoinkin, että olen joskus joutunut lantraamaan kuivuneita maskaroita vedellä, kun yksinkertaisesti ei ollut rahaa edes 10 euron maskaraan. On siis tullut koettua todellinen tiukkuus.
Kun itsekin oppisi säästämään. 😀 No nyt olen sen verran, että risteilyä varten on rahaa jemmassa. 🙂 Lapsillehan minä säästän joka kuukausi yhteensä 80 euroa. Lapsilisästä menee molempien sijoitustilille rahaa. Vielä kun ottaisi itselleenkin tavaksi. On sitä tullut puhuttua, että siirtäisi aina S-tilille jemmaan rahaa. Vaikka edes 20 euroa kuussa. Onhan sekin vuodessa jotain. Tai laittaa sitten enemmän silloin, kun rahaa tulee enemmän.