Aikamme kuva on olla koko ajan tavoitettavissa

Pelaat lapsesi kanssa peliä, puhelimesi piippaa.

Peli keskeytyy.

Keskustelet puolisosi kanssa tärkeästä aiheesta, puhelimesi piippaa.

Keskustelu keskeytyy.

Alat katsomaan elokuvaa sohvaltasi, puhelin piippaa.

Katsominen keskeytyy.

Ajat autolla keskellä kaupunkia, puhelin piippaa.

Keskittyminen keskeytyy.

Ravintolassa pariskunta. Ruoka saapuu, mutta syödä ei voi aloittaa, sillä ateriasta on otettava kuva. Syödä ei vieläkään voi, sillä kuva pitää laittaa heti Instaan. Miksi tulikaan sovittua puolison kanssa, että kesken syömisen ei sometella. Vessa, pitää mennä vessaan. Siellä voi katsoa, että onko kuvaan tullut tykkäyksiä.

Laitat viestin puolisolle tai ystävälle. Huomaat että viesti on luettu, sillä WhatsAppin kaksi harmaata viivaa on muuttunut siniseksi. Mitä helvettiä? Siitä on jo seitsemän minuuttia? Miksi hän ei vastaa? Laitat uuden viestin, että miksi sinä et vastaa?

Vastaanottajan puhelin piippaa toisen kerran. Siellä ystävä kysyy, että miksi hän ei vastaa. Hän keskeyttää pelin, keskustelun, elokuvan tai ruokailun vastatakseen, että vastaan myöhemmin. Kysyjä saa rauhan ja vastaanottajan ei tarvitse tuntea syyllisyyttä.

Lapsi lattialla odottaa neljättä kertaa, että peli jatkuisi.

Maailma, aikamme kuva on olla koko ajan läsnä, paitsi hänelle jonka kanssa oikeasti on samassa tilassa.

Mitä vittua meille on tapahtunut?