Havaintoja parisuhteesta

Äiti, joka osti neljätoistavuotiaalle seksilelun

Teksti: Havaintoja parisuhteesta

Iltapäivälehti kertoi äidistä, joka oli 14-vuotiaan tyttärensä pyynnöstä ostanut hänelle seksilelun. Äiti oli kertonut ostoksesta anonyymisti ja saanut raivokkaan palautevyöryn.

Paska ja vastuuton äiti.

https://www.iltalehti.fi/suhteet/a/e14d78b2-4101-45d8-87bd-35eba83cbfdd

Kerroin jokin aika sitten blogitekstissäni naisen kertoman tarinan, jossa nainen kertoi seksuaalisuuteensa liittyvästä häpeästä. Hän muistaa nuoruudestaan hetken, jossa hänen äitinsä oli saapunut hänen huoneeseensa, oveen koputtamatta, samaan aikaan kun nuori oli tutustumassa omaan kehoonsa. Äidin reaktio oli ollut viha ja tyrmistys.

Avoin seksuaalisuus on meille vanhemmille liian usein punainen vaate. Seksuaalisuus kun pitäisi olla jotain, joka pitäisi tunkea mahdollisimman piiloon. Siihen viitaten se, että äiti ostaa teinityttärelleen seksilelun on jopa rangaistuksen arvoinen teko.

Mietitäänpä hieman. Tiedän paljon vanhempia, jotka silmää räpsyttämättä ostavat teineilleen pelejä, joissa ammutaan ihmisiä päähän. Ei tunnu aiheuttavan minkäänlaista moraalista ongelmaa. Kun taas seksilelun ostaminen teinille aiheuttaa sellaisen jopa toisten vanhempien puolesta.

Mikä siinä seksuaalisuudessa on niin pelottavaa, että mikä tahansa avoimuuden osoittaminen saa aikaan isossa osassa vanhempia sukupolvia pahoja näppylöitä? Kyseisessä tapauksessa äiti kertoo lehden artikkelissa, että heillä on muutenkin seksuaalisuuteen suhtauduttu avoimesti ja puhuttu siitä oikeilla termeillä.

Artikkelissa puhuu myös väestöliiton nuorten seksuaalisuuden asiantuntija, joka sanoo, että on aivan normaalia olla nuorena kiinnostunut seksileluista.

Ymmärrättehän arvon vanhemmat, että lapsi tutkii omaa vartaloaan jo pienestä pitäen. Se alkaa niin sanotusta unnuttamisesta. Moni teini masturboi. Se on normaalia kasvua. Jos siitä tekee jotenkin syntistä ja häpeällistä nuoren kuullen, niin kerrannaisvaikutukset saattavat kestää pitkälle aikuisuuteen.

Itselläni oli 80-90-luvun vaihteessa seksilelun sijaan käytössä Anttilan kuvasto ja isäni huonosti piilottamat VHS-kasetit. Jokainen aikakausi tuottaa omat Anttilan kuvastonsa, joka toimii apuna omaan vartaloon tutustumisessa. Tässä ajassa se voi olla vaikkapa seksilelu.

Nuoren pitää saada kasvaa. Hänen omalla tavallaan ja omalla kehitysvauhdillaan. Jos nuori on avoimen kiinnostunut seksileluista, niin seksileluasian voi ottaa hänen kanssaan puheeksi. Tyrkyttää ei seksuaalisuuttakaan pidä. Nuorelle on annettava omaa tilaa. Kaikki lähtee hänen tarpeista käsin.

Minä en antaisi rangaistusta äidille, joka tyttärensä pyynnöstä osti hänelle seksilelun. Minä antaisin palkinnon. Hän on selvästi tehnyt jotain oikein, koska on luonut avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin tyttärensä kanssa. Seksuaalisuus on yllättävän vaikea puheenaihe monessa perheessä ja ehkä näiden esimerkkien myötä puhumattomuuden muuri murtuu pala palalta.

Sillä meidän vanhempien ainoa tehtävä lapsillemme on antaa heille mahdollisimman tabuvapaa ja menneisyysvapaa lähtökohta heidän omalle aikuisuudelleen. Häpeä on yksi myrkyllinen asia, joka kulkee sukupolvien välisessä ketjussa.

Sekin osa ketjusta on aika murtaa.

Lue myös

X