”Äitini on ainoa ihminen elämässämme joka ei rakkauttani hyväksy”

”Olin aina miettinyt mikä minussa on vialla ja miksen vaikuta

kokevan parisuhteeseen, rakkauteen ja seksiin
liittyviä asioita samalla tavalla kuin muut.

Automaattisen heterokasvatuksen mukaan kuitenkin olin valinnut puolisokseni miehen, koska niinhän kuului tehdä.

Olin viiden pienen lapsen eronnut äiti kun näin Hänet. Olin jo aiemmin alkanut
ymmärtää, että en ehkä olekaan hetero, mutta opettelin vasta
vihdoin tuntemaan itseäni.

Hän tuntui heti Siltä Oikealta, tunsin löytäneeni
puuttuneen palaseni, sielunkumppanini josta tuli pian myös paras ystäväni.

Lähes 9 vuoden yhdessäolon jälkeen hän on yhä joka päivä
minulle se jonka valitsisin, kuljemme käsi kädessä ja
olemme kuin vastarakastunut pari. Saamme kumpikin olla
yhdessä ja erikseen juuri sitä mitä olemme,avoimesti ja arvostettuna.

Olemme siinäkin onnekkaita ettei meidän ole tarvinnut kohdata vihaa, syrjintää tai huutelua, päinvastoin. Meitä on vuosien aikana lähestyneet kymmenet
ventovieraat sanoen ihania asioita meistä ja osa näistä ihmisistä on
jääneet elämäämme.

Äitini ei parisuhdettamme hyväksy mutta hän on ainoa ihminen elämässämme joka näin kokee. Välit häneen katkaisin vuosia sitten, koska en voisi elää hänen valheessaan.

Olen vihdoin ehjä, kokonainen ja onnellinen.”