Havaintoja parisuhteesta

Älä jätä minua nyt yksin

Teksti: Havaintoja parisuhteesta

Romantiikka

Sanovat, että ensi talvena syntyy runsaasti koronavauvoja. Sanovat, että nythän on mitä mainiointa aikaa olla vihdoin oman perheensä kanssa ja viettää puolisonsa kanssa ihanaa rakkausaikaa, aamusta iltaan silkkaa vaaleanpunaista kuplivaa yhdessä oloa ja rietasta rakkautta.

Realismi

Kevään käännyttyä kesään, avioerohakemuksissa tulee piikki. Pinnan alla muhineet parisuhdeongelmat tulevat kärjistymään konflikteiksi. Perhettään ja parisuhdettaan ei voi paeta töihin ja harrastuksiin. Perhe tulee iholle. Parisuhde tulee iholle. Arki ei olekaan yhtä juoksemista vailla minkäänlaista pysähtymistä. Arki on pelkkää pysähtymistä.

Pelko

Tänä keväänä ei pelkästään yritykset kaadu. Niiden lisäksi kaatuu monet avioliitot ja parisuhteet. Tämä aika ei ole monellakaan huoletonta yhdessä olemista, ilman stressiä ja kiirettä. Tämä aika saattaa olla monelle pelkkää stressiä ja ahdistusta. Huoli terveydestä, taloudesta ja läheisistä ei välttämättä sittenkään ole oivaa kasvualustaa huolettomalle oleilulle ja rakkaudelliselle parisuhteelle.

Epärealistiset odotukset

Ehkä on jopa ahdistavaa lukea kirjoituksia, joissa romantisoidaan tämän ajan pysähtyneisyys ja mahdollisuus yhdessäololle. Ahdistavaa siksi, koska se ei tunnu vastaavan omaa tunnetta ja omaa arkirealismia. Perhe on kyllä paikoillaan, mutta hyvin hämmentävässä ilmapiirissä. Lapset eivät lähde kouluun ja vanhempien pitäisi saada tehtyä samassa tilassa omatkin työt. Jos niitä enää kohta edes on. Siinä ilmapiirissä tunnelma ei ehkä kärjisty ylitsevuotavaksi rakkaudeksi, vaan sietämättömäksi ahdistukseksi.

Todellisuus

Me olemme kaikki samassa veneessä. Toiset meistä kärsii yksinäisyydestä ja toiset siitä, että ei saa koskaan olla yksin. Meistä kukaan ei ole valmistautunut tähän. Lapset ovat tottuneet olemaan koulussa. Aikuiset ovat tottuneet olemaan työpaikoillaan. Yhtäkkiä, kaikki muuttuu aivan toisenlaiseksi. Me emme voi tälle yhtään mitään. Siksi meidän pitää vain katsoa päivä kerrallaan eteenpäin.

Armo

Tilanne on meille uusi. Ei pidä hätkähtää omia ajatuksiaan, jos perhe siinä jatkuvassa yhdessäolon tilassa alkaa vituttaa suunnattomasti. Anna itsellesi oikeus olla vittuuntunut. Pahinta on tukahduttaa tunne. Anna lapsellesi oikeus olla ahdistunut, vihainen ja näyttää tunteensa. Lapsellekin on turhauttavaa, kun elämässä muuttuu hetkessä ihan kaikki. Anna puolisollesi armo ja oikeus näyttää turhautumisensa tilanteeseen. Älä vaadi heti vaaleanpunaista rakkaushattaraa, koska vaatimalla se ei tule. Sitä paitsi nettiin kirjoittavat hattaraihmiset liioittelevat tai pakenevat todellisuutta ylitsevuotavilla vuodatuksillaan.

Rakkaus

Kuten sanoin, kriisitilanteissa ihmisen elämä mitataan. Toiset kestävät enemmän kuin toiset. Toiset uskaltavat katsoa totuutta silmiin, toiset pakenevat loppuun saakka. Silti tämän ajan keskellä ei ole olemassa kuin yksi voima, joka lopulta johdattaa meidät yhdessä ulos tästä kaikesta. Meidän pitää uskaltaa rakastaa nyt entistä raivokkaammin. Meidän pitää antaa lähellä oleville ihmisille tilaa tuntea kaikki mahdolliset tunteensa. Meidän pitää olla turva heidän tunteillensa, jotta he voivat niitä näyttää. Koska antamalla tilaa, saamme sitä itsellemmekin näyttää omat tunteemme.

Miten ikinä ihminen, jota rakastamme, tässä tilanteessa reagoikaan, niin sitä tiukemmin meidän pitää ottaa hänet syliin. On hänen päällimmäinen tunteensa sitten pelko, viha, ahdistus, uho, välinpitämättömyys tai mikä ikinä, niin se on vain merkki suunnattomasta hämmennyksestä. Siinä tilassa olevaa ihmistä ei pidä sysätä poispäin, vaan vetää lähemmäksi.

Rakastaa. Sitä me tässä ajassa eniten tarvitsemme.

Rakkautta.

Lue myös

Suosittelemme