Havaintoja parisuhteesta

”Anoppini särkee minut ja perheeni”

Teksti: Havaintoja parisuhteesta

”Olemme olleet naimisissa rakkaan mieheni kanssa kohta kaksi vuotta, yhdessä kaiken kaikkiaan viisi vuotta. Meillä on yhteinen lapsi, koti ja me ollaan yhdessä kolmestaan hyvä tasapainoinen perhe.

Kuulostaa siltä, että meillähän menee ihan hyvin. Kyllä, muuten mutta mieheni äiti on sabotoinut suhdettamme heti lapsen synnyttyä. Olemme muutaman kerran jo laittaneet hanskat tiskiin, välit kokonaan poikki. Tämä on aiheuttanut miehelleni stressioireita ja se on taas vaikuttanut meidän yhteiseen elämään. Se miten tämä koskee niin perkeleesti, se johtuu siitä että minua äitinä tämä rakas anoppi kohtelee erittäin huonosti. Hän kertoo miten huono äiti olen, miten hänen poikansa ansaitsisi parempaa. En ole tehnyt mitään aiheuttaakseni tämän ikävän kohtelun, joten en ymmärrä mistä kaikki johtuu. Kun meidän tytär syntyi, sairaalassa mieheni sai häneltä viestin ” onneksi teit äidille sen tytön mitä minä en saanut ”.

Anoppini kutsuu itseään lapseni äidiksi, muka vahingossa. Hän kontrolloi meidän elämää, yrittää väkisin olla tekemisissä ja sulkee muita läheisiä meiltä pois.

Mitä mieheni isään tulee, hän tietysti puolustelee vaimoaan kaikessa ja on nykyään hänen rinnallaan vaikka mitä hän sanoisi ja ei kerro omaa mielipidettään mihinkään. Riitojen tullessa, nämä kaksi alkavat halveksumaan poikaansa, hänen tapojaan toimia ja haukkuu julmalla tavalla. He ei koskaan näe sitä epäkohtaa, miten itse toimivat. Olen suutuksissani varmasti sanonut paljonkin pahaa heille, mutta minun mielestäni kenenkään ei tarvitsisi selittää sitä kauniisti enää jos häntä pidetään kokoajan pahana ihmisenä syyttä.

Lapsemme ollessa pieni, he levittivät hänen kuviaan ja neuvolatietoja ympäri kyliä ja leuhkivat meidän lapsen asioilla ja samaten heidän poikansa elämällä. Ostettiin yhdessä talo, he kuitenkin vaan puhuvat siitä, miten heidän poikansa osti kaiken ja jättävät minut ulkopuolelle kaikesta. Jos ollaan heillä käymässä, minua ei kuunnella ja minun sanomisteni päälle puhutaan kovaan ääneen.

Tämä kaikki ja paljon muuta on aiheuttanut meidän hyvän avioliiton käyvän ajottain haparaksi. Me molemmat kärsitään tästä nyt, mutta alkuun jouduin olemaan yksin kaikkea vastaan. Myös mieheni alkuun oli vaan vanhempiensa puolella, onneksi nykyään asiat on sen suhteen paremmin, että mieheni myös näkee heissä erittäin paljon negatiivisuutta.

Aina kun tulee tilanne, että itken siitä pahasta olostani miehelleni miten hänen äitinsä taas sai minut tuntemaan itseni huonoksi niin mieheni käskee jättää hänet vaan omaan arvoonsa. Kuinka kauan sitä pitää vaan kestää, kuinka kauan minun täytyy antaa muiden kohdella minua niin?

Minä koen itse kasvattavani lapsen hyvin, meillä on kaikki ihan erityisen hyvin, mutta koen joka päivä itsessäni epävarmuutta ja alan epäillä aina itseäni. Sitähän se anoppini juuri haluaa.

Se mitä tunnen, on pelko. Pelko tulevaisuudesta. Kääntääkö se lapseni minua vastaan? Minä nuorena äitinä, perkele yritän. Yritän hoitaa kodin, lapsen ja meidän elämän, mutta heidän mielestään teen kaiken väärin. Oli isäinpäivä, sain heiltä paskaa niskaan siitäkin kun en ollut tehnyt kakkua miehelleni tai ostanut lahjaa. Lapseni vaan, VAAN askarteli kortin. Ajattelin, että onhan se hänen isänsä eikä minun, niin miksi minä hänelle ostaisin lahjan, kun muutenkaan ei rahallisesti ole asiat olleet tässä kuussa erityisen hyvin.

Olen sanonut miehelleni monesti, miten paljon hänen perheensä rikkoo meitä ja meidän yhteistä elämää, mutta silti. Silti joudun menemään heille, keittämään heille kahvia meillä ja hymyilemään. Koska minä pelkään, pelkään niin helvetisti.

Tiedätkö, kun joskus saa niin helvetisti paskaa että alkaa itsekin syömään sitä ja elää sen kanssa. Se on tässä mulla se ongelma, kun en enää jaksa kannatella itseäni. Se miksi se särkee, se särkee sen takia että en äitinä voi antaa niin paljon lapselleni kun mulla on paha olla. Sen asian haluan muuttuvan, haluan vaan parasta tuolle viattomalle pienelle ihmiselle joka on helvetin syytön siihen miten narsistinen mummo sillä on.”

Lue myös

X