Ei meiltä mitään puuttuisi

Tieltä johtaa metsään pieni polku. Polku kiemurtelee järven rannalla olevaan pieneen suojaiseen paikkaan. Jos paikalle sattuu oikealla hetkellä, voi nähdä auringonlaskun aikaan mitä kauneimman auringonlaskun.

Paikka on jäänyt jo historiaan. Ehkä jonnekin nuoruuden ja aikuisuuden rajavuosille, muistoihin tai kuvitelmiin. Sillä ei ole oikeastaan väliä, vaan tarinalla on väliä. Tarinan voi mieltää saduksi tai eletyksi elämäksi.

Tarinassa on tyttö ja poika, nainen ja mies. Silläkään ei ole väliä. Tarinan kaksi ihmistä voi olla sukupuoleltaan mitä ikinä. Tärkeintä on muistaa sanoa, että tarinan kaksi ihmistä ovat toisiinsa rakastuneita.

Rakastavaiset kävelevät polkua pitkin rannalle. He ovat käyneet pienessä suojaisessa paikassa usein aikaisemminkin. Mukanaan heillä on tälläkin kertaa viltti, patonkia ja pullollinen viiniä. Ehkä jopa kaksi, jos ilta onkin niin lämmin ja kaunis, että sen sylissä haluaa istua pitkälle aamuyöhön asti.

Heidän mieltään ei hallitse turhat huolet. He ovat huomisesta huolettomia, olemuksellaan taivaanrannan vaaleanpunaiseksi värjääviä rakastavaisia, joilla on mukanaan vain toisensa ja tämä hetki. Tämä ilta, jonka he viettävät toisiinsa nojaten. Tässä elämässä, jossa mitään ei ole koskaan luvattu, ei edes seuraavaa iltaa.

Tarinassa kaksi rakastavaista ottaa sinä iltana vastaan sen, mitä rakkaudessa on eniten vastaan otettavissa. Toisen ihmisen läheisyyden, läsnäolon, turvan, sylin ja yhteisen jaetun kokemuksen. Hetkeä ei ole pilaamassa mikään oheistoiminta. On vain kaksi toiselleen olevaa ihmistä ja yksi yhteinen ilta. Pieni rantapoukama ja yhteinen viltti. Kosketus, sanat ja viinistä hiljalleen saapuva nousuhumala.

Rakkaus. Pienessä tilassa. Kahden ihmisen välisessä katseessa ja kosketuksessa. Ilman yhtäkään nalkutusta, vaatimusta tai toivomusta. Sitähän se rakkaus on. Ei yhtään sen enempää, eikä vähempää. Rakkaus nojautuu toisiinsa kuin lohtua vanhemmasta hakeva lapsi. Siinä kaikki. Siinä hetkessä. Ymmärrättekö?

Mitään meiltä ei puuttuisi, jos vain ymmärtäisimme.