Havaintoja parisuhteesta

”Ei sitä ennenkään allergioita ollut”

Teksti:
Havaintoja parisuhteesta

”Kerron oman tarinani liittyen mieheni äitiin. En halua kutsua häntä tässä sanalla anoppi, koska hän ei ansaitse nimitystä.

Mieheni äiti erosi miehestään eli mieheni isästä jo vuosia ennen kuin tapasin mieheni. Jo ensimmäisellä tapaamisella hänen kanssaan miehen äiti toi eron puheisiin ja hyvin karkealla tavalla. Hän sanoi miehelläni olevan isänkin, mutta hän on ollut viime vuodet niin nuoren lihan pauloissa, että ei muista ketään muita. Hän muisti joka kerran tavatessani kertoa, että kaikki miehet ovat loppujen lopuksi sikoja ja että heille silti löytyy sinisilmäisiä sutturoita ympärilleen. Hän suuntasi sanansa suoraan minuun kohdistuen, sillä minä olin se paha suttura, sillä mieheni oli ennen tapaamistamme eronnut edellisestä vaimostaan.

Eihän mieheni isä poikaansa ollut unohtanut. Isä kävi säännöllisesti naisystävänsä kanssa meillä vierailulla. Isän ”nuori liha” on vuoden mieheni äitiä nuorempi, mutta katkeruus ja mustamaalaamisen tarve on äidillä niin suuri, että häneltä hämärtyy hyvän käytöksen rajat.

Pidin mieheni äitiin asiallisen kaukaiset välit. En lähellekään aina lähtenyt mieheni mukaan hänen mentyään käymään äitinsä luona, sillä en jaksanut sitä jatkuvaa katkeraa tilitystä ja en ymmärrä, että miten mieheni jaksoi, velvollisuudesta kai. Miehen isän luona vierailin useammin, koska siellä tuntui niin paljon vapaammalta olla.

Oltuamme vajaan vuoden yhdessä, tulimme raskaaksi. Myöhemmin mieheni on sanonut, että oli virhe ilmoittaa siitä hänen äidilleen. Alkoi melkein yhdeksän kuukauden painajainen, joka sisälsi äidin päivittäisiä soittoja, vierailuja ilman ennakkoon sopimista, puuttumista joka ainoaan asiaan. Sen lisäksi uhkailuja, että jos lasta ei kasteta kirkossa, niin hän kieltää koko lapsen. Tämän hän ilmoitti, että lapsi ei saa kristillistä kastetta, vaan hänelle järjestetään nimiäiset. Hän hiljeni lopulta, kun mieheni ilmoitti hänelle jyrkästi, että jos hänen harrastamansa vainoaminen ei lopu, niin hän katkaisee välit äitiinsä kokonaan. Se rauhoitti äidin muutamaksi kuukaudeksi.

Nimiäisiin hänen äitinsä ei tullut, sillä sinne oli kutsuttu mieheni isä puolisoineen. ”Minä en perheenrikkojien kanssa samaan tilaan tule!” Eikä hän tullut. Myöhemmin annoimme hänelle vielä mahdollisuuden osoittaa mummiutensa lastamme kohtaan. Se mahdollisuus oli kerrasta poikki, sillä hän kiellostamme huolimatta antoi lapsellemme ruoka-ainetta, jolle lapsi on allerginen. Se lastenvahtikeikka päätyi ensiavun kautta päätökseen, että mieheni äiti ei lapsemme arkeen osallistu. Ei pelkästään sen yhden tapauksen vuoksi, vaan siksi, että hän ei tapahtuneen jälkeen osoittanut minkäänlaista katumusta, vaan isoon ääneen selvitti, että ei sitä ennenkään allergioita ollut ja että olemme vain hysteerisiä nykyvanhempia, jotka hätkähtää pienestäkin pieraisusta.

Asumme perheeni kanssa tällä hetkellä ulkomailla joka on hyvä asia senkin suhteen, että emme edes vahingossa törmää mieheni äitiin. Mieheni on tehnyt äidilleen selväksi, että hänen käytöksensä ei ole sopivaa ja hän ei sitä suostu enää katselemaan. Sanottakoon, että mieheni veli perheineen on tehnyt saman ratkaisun. Tämä on tietenkin johtanut äidin puolelta uhriutumiseen ja nyt hän uhrina toitottaa ympäri maailmaa, että kuinka hänen lapsensa ovat julmia ja välinpitämättömiä, koska ovat hänet hylänneet.

Mieheni on sanonut, että antaa äidilleen mahdollisuuden jos hän vilpittömästi pyytää häneltä anteeksi ja muuttaa sen jälkeen käyttäytymistään. Ei ole anteeksipyyntöä tulossa, vaan äitinsä vaatii sitä häneltä ja hänen sutturaltaan. Niin hän viimeisessä puhelussa minua oli miehelleni kutsunut. Mieheni sanoi, että hän valitsee sutturansa.

Poikkeuksena moneen lukemani tarinaan, mieheni siis valitsi äitinsä sijaan minut, joten on sellaisiakin miehiä olemassa.”

 

 

X