”En halua enää rakastella puolisoni kanssa”

Anonyymi mies:

”En halua rakastella enää vaimoni kanssa. Minun on vaikea syttyä ihmisestä, jolle mikään ei tunnu riittävän. On suoranainen poikkeus, että kuulisin päivän aikana kehuja tai hyvää itsestäni. Päinvastoin moitteita ja kritiikkiä sitäkin enemmän. Olen selvästi riittämätön hänelle.

Sillä on mittava vaikutus, että miten aamut esimerkiksi alkavat. Tiedättekö, että miltä tuntuu aloittaa aamunsa moitteilla? Milloin keittämäni kahvi on liian laihaa. Milloin syön aamupalalla väärää ruokaa. Miten olenkaan taas laittanut lautasen väärään kohtaan astianpesukoneessa.

Olisi edes yksi arvostava ja rakastava kommentti välissä, niin se vähän tasapainottaisi tilannetta. Olen viimeisten kuukausien aikana kuullut olevani huono siivoaja, huono isä, huono autokuski, huono ottamaan vaimoani huomioon, huono ruuanlaittaja, huono kahvinkeittäjä ja yleisesti helvetin huono ihminen ja aviomies.

Pahinta tässä kaikessa on se, että yritän kyllä parhaani. Teen paljon kotitöitä, joka on minulle miehenä itsestäänselvyys. Vietän paljon aikaa lasteni kanssa, koska sekin on minulle itsestäänselvyys. Yritän huomioida vaimoani, koska parisuhteessa kuuluu niin tehdä. Sitä vain hiljalleen lakkaa yrittämästä, jos kaiken tuon jälkeen kuulee olevansa huono ihan kaikessa.

Voi tulla monelle yllätyksenä, mutta miehelläkin seksi alkaa aivoista ja tunnetilasta. Jos kokee itsensä arvottomaksi vaimonsa silmissä, niin vaikea on löytää itsevarmuutensa seksissäkään. Vaikea olla mies, joka ottaa haluamansa ja saa vaimossaan aikaan tunteen, että on halutuin maailman kaikista naisista. Kun ei tee enää edes mieli. Tuskin seksissäkään olen vaimolleni riittävä. Miksi olisin, kun missään muussakaan en tunnu olevan.

Anonyymi nainen:

”En halua enää rakastella mieheni kanssa. Olen kyllästynyt olemaan hänelle pelkkä hänen tarpeidensa täyttäjä. Minulle seksi ei tarkoita sitä, että mieheni yhtyy minuun muutaman minuutin ja siinä kaikki. Eikä kyse ole siitä, että en olisi osannut kertoa hänelle tarpeistani ja siitä, mitä seksissä haluaisin. Hän ei halua toteuttaa niitä. Toisaalta, en ketään voi pakottaakaan. Minä en tyydyty, saatikka laukea pelkässä yhdynnässä, joka usein vielä tapahtuu ilman lämmittelyä, kosketuksia tai suudelmia.

Seksimme on yksipuolista ja mekaanista. Olen alkanut vältellä tilanteita, joissa seksi voisi olla mahdollista. Menen aiemmin nukkumaan kuin mieheni. Keksin tekosyitä sille, että emme harrastaisi seksiä. Tiedän, että se kuulostaa kamalalta, mutta kamalaa on myös harrastaa seksiä haluamatta sitä.

Olen ehdottanut miehelleni, että voisimme mennä pariterapiaan puhumaan tästä kaikesta, mutta hänen mielestään parisuhteen asiat eivät kuulu kenellekään muulle kuin parisuhteessa oleville. Sitä paitsi, hän ei näe, että olisi olemassa jokin ongelma. Hänelle ei varmasti olekaan, koska saa tavallaan haluamansa. Hänelle riittää seksissä se, että hänen tarpeensa tulevat tyydytetyksi. Minulle se ei riitä ja miksi edes pitäisi?

Olen alkanut tyytyä tilanteeseen, koska asiaan ei ole tulossa muutosta. Mitä muuta voisin tehdä kuin tyytyä? Eroaminen olisi aina vaihtoehto tai seksisuhde jonkun ulkopuolisen ihmisen kanssa. Kumpikaan vaihtoehto ei tällä hetkellä tunnu houkuttelevalta, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää tyytyminen.”

 

Tutkimusten mukaan suomalaiset pariskunnat harrastavat seksiä vähemmän kuin koskaan aikaisemmin.