havaintoja parisuhteesta

”En jaksanut olla palapeli, jonka hän hajotti joka viikko ja jonka minä keräsin kokoon kerta toisensa jälkeen”

Teksti: Havaintoja parisuhteesta

”Hän

Tunsinko mitään, mitä minun olisi oikeasti pitänyt tuntea? En. Hän ei antanut siihen mahdollisuutta. Viimeisilläni raskaana istuin yksin autossa K-raudan parkkipaikalla ja mietin, että tästä ei tule mitään. Vuottakaan emme olleet vielä tunteneet toisiamme. Kaikki tapahtui liian nopeasti. Polttareissani minun täytyi kirjoittaa hänelle runo. Sydäntäni puristi. Valhetta joka sana. Hääpäivänä miesryhmä esitti minulle laulun, jossa oli enemmän tunnetta kuin hänellä koskaan. Tein kaikkeni, etten itkisi. Näytin kauniilta. Hän ei sanonut sitä minulle koko päivänä. Ei ottanut kädestä kiinni, ei halannut. Monta kuvaa, jossa suutelemme ja minä näytän onnelliselta. Valhetta jokainen. Omistin rakkauslaulun hänelle, kun lauloin karaokea siskoni häissä. Tunsin puristuksen sisälläni. Valhetta. Yritin olla itkemättä, kun siskoni mies silitteli siskoni hiuksia. Minä en sellaista koskaan saanut omalta mieheltäni. Hän ei edes hymyillyt minulle enää koskaan, katsoi vain kylmästi. Niin kylmästi, etten enää pystynyt katsomaan takaisin.

Voi, miten paljon minulla olisikaan ollut annettavaa. Minussa asui suunnaton rakkauden voimavara. Se kaikki olisi voinut olla hänen. Jos olisin siitä edes jotain saanut takaisin. Hän tiesi sen. Tiesi tarkalleen. Mutta hänelle se ei ollut tärkeää. Hän olisi ottanut kaiken antamatta mitään. Rakkaus ei ollut hänelle tunne. Hän sanoi sen itse. Minulle se oli tunne. Suurin kaikista. Vain sitä häneltä pyysin, itkin ja rukoilin. En saanut. Monta muuta asiaa kyllä sain. Monta asiaa, jotka eivät millään tavalla liittyneet rakkauteen. Kaikista niistä vuosista yritin etsiä edes yhtä hetkeä, joka olisi ollut kaunis, koskettava ja lämmin. En löytänyt.

Kaikki ne käyttämättä jääneet tunteeni, kaikki rakkauden kaipuuni repivät minua riekaleiksi. Silti minä kestin. Kestin vuosia toistensa perään. Kokosin palaseni lasten ilosta, musiikin kauneudesta, harrastuksista, jotka veivät muihin maailmoihin. Kunnes tuli päivä, etten enää jaksanut. En jaksanut olla palapeli, jonka hän hajotti joka viikko ja jonka minä keräsin kokoon kerta toisensa jälkeen.

Päätöksen jälkeen tunsin, miten oloni oli kevyt. Pystyin hengittämään. Pystyin katsomaan onnellista paria kaupungilla ilman, että olisin pyyhkinyt salaa kyyneleeni. Tuossa voisin olla minä. Minulla on mahdollisuus. Minä hymyilin. Puhkesin eloon.

Sinä

Asetat kätesi pöydälle kämmenpuoli ylöspäin, vaikka jatkat juttelua normaaliin tapaasi. Käteni etsiytyy käteesi. Kätemme etsivät toisensa kaikkialla. Yhteys. Se pohjattoman syvä rauha, jonka tunsin jo ensimmäisessä halauksessa. Halauksesi eivät koskaan ole pikaisia. Upotat minut lämpöösi, kiedot kädet ympärilleni ja pidät kiinni kuin voisin seuraavassa hetkessä haihtua ilmaan.

Painat otsasi vasten otsaani ja suljet silmäsi. Minäkin suljen silmäni. Olemme hetken siinä aivan hiljaa. Tunnen sen virtaavan välillämme. Se on kauneinta mitä tiedän. Jokainen hetki kanssasi on kauniimpi kuin yksikään hetki hänen kanssaan. Kaksi samassa vaiheessa olevaa samanlaista aaltoa vahvistavat toisiaan.

Keskustelut hänen kanssaan olivat harmaana vellovaa merta, jonka aaltoihin upposin näkemättä koskaan sinistä taivasta. Keskustelut sinun kanssasi ovat kevyesti kulkevia virtoja. Vesi on lämmintä, kellun vajoamatta koskaan, katselen lintujen kisailua kesäisellä taivaalla ja soljun eteenpäin. Me soljumme eteenpäin. Samaan suuntaan.

Katson elokuvaa. Sinä katsot minua ja asettelet hiuksiani korvan taakse. Sinä katsot elokuvaa, minä katson sinua, silitän niskaasi ja pakahdun tunteisiini. Painan kasvoni olkaasi vasten ja vedän keuhkoni täyteen paitasi tuoksua. Tähän minä kuulun. Ja sinä pörrötät hiuksiani vieraidenkin edessä. Ihan niin kuin siskoni mies teki siskolleni. Voisin itkeä. Onnesta. Ja rakkaudesta. Sen rakkauden sinä kerrot silmiini katsoen, vakavana. Kerrot sen suoraan sieluuni. Ja minä tunnen sen jokaisena päivänä. Päiviä on mennyt monia, mutta ei yhtäkään sellaista, jona suuni ei olisi kääntynyt hymyyn vuoksesi. Piirrän sormellani sydämen ihollesi. Sinä hymyilet minulle. Sinä olet hyvä. Vedät minut lujasti itseäsi vasten. Älä pelkää. En ole lähdössä mihinkään. Mutta pidä silti minusta lujasti kiinni. Sydän vasten sydäntä.”

Lue myös

X