Havaintoja parisuhteesta

En lakkaa rakastamasta sinua siksi että olet ”välillä vähän hankala”, vaan rakastan juuri sen takia

Teksti:
Havaintoja parisuhteesta

Olen kuullut että lapsi kasvatettiin ennen tottelemaan. Jos se ei muuten onnistunut, niin sitten remmillä. Alistunut, niiava näkymätön lapsi, jonka kuuliaisuus johtui pelosta.

Hyi saatana.

Olen kuullut että on ollut miehiä, jotka ovat vaatineet samaa kuuliaisuutta ja moitteettomuutta myös vaimoltaan. Helppo, alistunut miestään ja perhettään palveleva kotiorja ja edustusvaimo.

Hyi saatana.

Eikä tämä vain vanhaa aikaa ole. Vieläkin sitä saa luettavakseen parisuhdetarinoita, joissa kerrotaan, että puolisoa on yritetty muokata kuin koiraa, omia tarpeita ja ihanteita vastaamaan. Eikä tämä ole mitenkään sukupuolisidonnaista.

Hyi saatana.

Mikä ihminen se sellainen on jonka pitää häivyttää terävät kulmansa, persoonansa ja minuutensa? Niin ja kuka kuvittelee omaavansa oikeuden muokata toisesta ihmisestä yhtään mitään?

Ah. Kuinka rakastankaan persoonallisia ihmisiä. Heitä, jotka vähät välittävät siitä, että mitä muut ajattelevat. Heitä, jotka parisuhteessaan eivät ole niitä hajuttomia, mauttomia, mielipiteettömiä ja omatahdottomia marionetteja.

No minulla on tähän kaikkeen kokemusta, sillä olen itse joskus ollut marionetti, mutta hyvä terapeutti kaivaa ihmisestä kuin ihmisestä esiin ihmisen.

Niin kävi minullekin. Muistan ensimmäisiä kertoja. Terapeutti pyysi minua piirtämään omakuvani. Piirsin pelkän pään. Hän kysyi että missä vartalo. En osannut vastata. Sen jälkeen minusta alettiin kaivamaan vartaloa esille. Minua.

No se siitä. Nyt minä olen minä enkä kumartele kenenkään edessä. Sivustollanikin pidän puoliani järjettömien kommenttien edessä.

Mennään takaisin teidän parisuhteisiinne. Eikö olekin mahtavaa rakastaa persoonaa eikä koulutettua apinaa? Rakastaa ihmistä joka uskaltaa laittaa vastaan ja sanoa suoraan sinulle, jos on jotain sanottavaa. Ihmistä joka on toisinaan raivostuttava ihmisperse, joka on tehdä sinut hulluksi. Ihminen joka on lihaa ja verta eikä höyhentä ja vanhoja traumoja.

Ihmisen pitää antaa olla verta, hikeä ja kyyneleitä. Ihmisen pitää saada huutaa ääneen eikä sisäänpäin. Ihmisen pitää saada itkeä ääneen eikä sisäänpäin. Sillä kun siihen antaa luvan niin niissä elämän paremmissa hetkissä suudelmat, katseet ja orgasmit ovat voimakkaampia. Mitään ei tukahduteta.

Ihmisen pitää saada olla ihminen. Tunteet ovat ihmisessä siksi, että niitä näytetään. Ihminen on toisen ihmisen elämässä siksi, että ottaa niitä toisen ihmisen näyttämiä tunteita vastaan.

Sillä en lakkaa rakastamasta sinua siksi, että olet välillä vähän hankala, vaan rakastan juurikin siksi. Ei mitään koulutettua ja kilttiä puudelia, vaan tunteita tuulettavaa ihmislasta.

Mitä minuun tulee, niin nyt piirrän pääni alle myös vartaloni. Kokonaisen minän.

 

X