Havaintoja parisuhteesta

”En ole koskaan ollut parisuhteessa ja en halua parisuhteeseen”

Teksti: Havaintoja parisuhteesta

”Minä olen se syntinen ihminen, joka ei osaa elää tämän yhteiskunnan normien mukaan. En halua parisuhteeseen. En ole koskaan ollut ja en yhäkään halua.

Olen antanut tarinani muutama vuosi sitten eräälle lehdelle. Tiesin mitä oli tuleman. Kyllä se tyttö sitten vanhetessaan toisin ajattelee. Nuorena minäkin saatoin olla noin hupsu. Sitä sain lukea.

Täytän tänä vuonna 36 vuotta. En siis enää mikään tytönhupakko. Lapsia en ole koskaan halunnut ja enää en voi niitä edes saada. En ole koskaan halunnut olla äiti. Tätäkin olen saanut selittää satoja kertoja ihmisille. Voin kertoa että vitun turhauttavaa.

Luin Samin blogikirjoituksesta, jossa olin yhtenä päähenkilönä mukana, että minulla on huonoja kokemuksia parisuhteesta. Minulla on pakko olla jokin parisuhdetrauma ja olen niin pahasti satutettu aiemmissa suhteissa, että en enää halua olla sellaisessa. Minun on pakko tuottaa pettymys. Ei ole traumaa, koska en ole koskaan ollut niin kutsutussa perinteisessä parisuhteessa.

Luin myös, että minä en voi tietää, että haluaisinko olla parisuhteessa, koska en ole koskaan ollut sellaisessa. Enkä ole halunnut kokeilla. En ole kokeillut myöskään synteettisiä huumeita, joten en tiedä siitäkään, että sopisiko minulle. Uskon kokeilematta, että ei sopisi niin kuin tiedän, että ei sopisi parisuhdekaan. Miksi se on niin vaikea hyväksyä? Mikä ihme siinä parisuhteessa on niin pakollista, että jos sellaiseen ei halua, niin on vähintään pahasti traumatisoitunut hylkiö?

Minulla on ystäviä. Joidenkin kanssa lenkkeilemme koirien kanssa. Joidenkin kanssa käymme baarissa. Joidenkin kanssa juttelemme politiikasta. Näiden lisäksi minulla on kaksi ystävää, joiden kanssa harrastan seksiä. Toinen on mies ja toinen on nainen. Olen bi-seksuaali. Molemmat heistä tietävät, että en halua parisuhteeseen. Toinen on parisuhteessa. Naispuolinen. Hän on saanut mieheltään luvan harrastaa kanssani seksiä, koska hänkin on bi-seksuaali ja hänen miehensä ei halua rajoittaa sitä puolta hänestä.

Luin kommentista myös, että ystävien kanssa seksiä harrastamisessa on rakastumisen vaara. Anteeksi, mutta mitä helvettiä? Minähän jo rakastan heitä. En vain halua heidän kanssaan parisuhteeseen. Eivätkä he minun kanssani.

Tämä on yksi syy, miksi en olisi halunnut tulla tarinani kanssa esille, koska joka ikinen kerta saan selittää. Ei minun tarvitsisi, mutta vituttaa joidenkin ihmisten asenne. Minä en tarvitse parisuhdetta ympärille saadakseni sen, mitä haluan. Toiset tarvitsevat ja he tehköön sen niin. En minä ole heiltä viemässä parisuhdetta pois, vaikka itse elänkin toisella tavalla.

Miksi en halua parisuhteeseen?

Ei tunnu siltä. Ei ole koskaan tuntunut. Hyvin moni tuttavani on parisuhteessa ja heidänkin kauttaan olen huomannut, että olen aivan liian vapaudenkaipuinen ihminen parisuhteeseen. Miksi minä menisin pilaamaan omaani ja ennen kaikkea sen toisen ihmisen elämää suhteeseen, johon en ole valmis?

Ensinnäkin, aivan liian monen tuntemani ihmisen parisuhde olisi minulla aivan liian ahdas. Aivan liian monen suhteessa on järkyttävän paljon omistamista ja mustasukkaisuutta. Aivan liian monen parisuhde on pelkkää valheellista kuorta, jossa molemmat pettävät toisiaan minkä ehtivät tai sitten se on niin suljettua, että edes ystäviä ei pääse näkemään.

Tähän kai täytyy sanoa, jotta kukaan ei suutu, että on varmasti hyviä, vapaita ja ihaniakin parisuhteita, mutta minä en jaksa alkaa sellaista etsimään, sillä puolisoni pitäisi hyväksyä aika paljon asioita. Esimerkiksi sen, että en halua sitoutua seksuaalisesti vain yhteen ihmiseen. Ilman parisuhdetta sen toteuttaminen on helpompaa. Moni toki menee silti parisuhteeseen pettämään toista. Eikö siitä pitäisi olla enemmän huolissaan kuin siitä, että minä tunnen itseni ja en koe olevani parisuhdeihminen.

Rauhaa siis. Minä en ole teille uhka. Te saatte elää siinä omassa suhteessanne ihan rauhassa. Silti kehottaisin teitä kysymään itseltänne säännöllisesti, että oletteko onnellisia. Sanon tämän siksi, että aivan kammottava parisuhdetarinoita tältäkin sivustolta olen lukenut. Onko parisuhde todellakin sen arvoista, että tuhoaa sillä oman ainutkertaisen elämänsä?

Jos olen mielestänne itsekäs, niin sitten olen. Onnellinen olen silti. Se riittää.

 

Lue myös

X