Havaintoja parisuhteesta

”Entä jos oletkin itse väkivaltainen?”

Teksti:
Havaintoja parisuhteesta

”Entä jos oletkin itse väkivaltainen?

Yllättävän moni väkivaltaa tehnyt ihminen on myös kokenut itse väkivaltaa. Lapsuuden perhe on saattanut olla vaativa ja ankara. Aina lapsuudessa koettua väkivaltaa ei edes tunnista. Sitä voi ajatella, että oli ihan oikein saada rangaistus tehtyään ”töllön töitä”. Lapsuus on voinut olla turvaton myös muilla tavoilla. Mahdollisesti seurustelu- tai ystävyyssuhteissa ei ole tullut kuulluksi ja parisuhteessakaan ei mene hyvin.

Tai sitten kaikki on hyvin. On vaan kovin kova kiire ja stressi. Paljon vaatimuksia kohdistuu itseen eikä omaa aikaa ole, väsyttää ja ahdistaa. Hermohan siinä kiristyy itse kullakin. Missä, jos ei kotona, sitä sitten saa tuulettaa negatiivisia tunteitaan – saatetaan omasta käytöksestä ajatella. Mutta pysähdytään hetkeksi tarkastelemaan omaa käyttäytymistä:

1. ”Aina minä olen se, joka joutuu täällä siivoamaan! Kukaan muu ei laita rikkaa ristiin. Muut vaan makaavat, mutta minä raadan. Makaa vaan, kyllä minä hoidan!”

Marttyyrihän se siinä puhelee. Nostetaan itseä alistamalla muita hieman käänteisellä tavalla ja aggressiivisesti. Perheen muihin jäseniin asetetaan leima, etteivät he tekisi kotona mitään (marttyyrin määrittelemää). Voidaan puhua myös sisäänpäin kääntyneestä narsismista ja henkisestä väkivallasta. Voisiko kuitenkin sanoa, että olen nyt väsynyt siivoamaan, ja toivoisin myös muiden osallistuvan tähän yhteiseen asiaan? Tai vain jättää siivoamatta, jos voimat ovat vähissä.

2. ”Nyt jos sinä et tule, jäät tänne yksin ja minä lähden.”
Tätä kuulee valitettavan usein vanhempien suusta, kun lapsi vitkuttelee pukemisessa tai leikkien lopettamisessa. Näin sanomalla lasta kuitenkin uhataan hylkäämisellä. Lapselle myös annetaan näin toimittaessa hänelle epäterveellinen valta-asema. Ihan kuin pienen ihmisen vallassa olisi oikeasti jäädä yksin. Lapsen turva tulee rajoista ja siitä, että vanhempi sanoo selkeästi milloin lähdetään ja minne. Terveellisempää olisi nostaa lapsi syliin ja lähteä yhdessä.

3. ”Ei helvetti, miten nämä pyykit oikein on ripustettu. Vain idiootti laittaa nämä näin. Tule tänne nyt katsomaan, miten nämä kuuluu laittaa.”

Vain yksi ja oikea ainoa tapa on sinun tapasi. Ne pyykit ovat myös hänen ja jokaisella on oikeus laittaa ne juuri niin, kuin parhaaksi näkee ja tämän kaltainen puhetapa suoraan solvaa toista ja toisen toimintaa. Eikö pääasia ole, että ne pyykit ovat kuivumassa? Mahtaisiko olla jokin asia, jota sinäkään et toisen mielestä osaa täydellisesti?

4. ”Turpa kiinni ja turvaistuimeen!”

On täysin ymmärrettävää, että uhmaikäisten kanssa hermostuu ja kerta kaikkiaan kärsivällisyys loppuu. Lapsi rimpuilee ja huutaa, ohikulkijat katsovat pahasti. Vanhempi saattaa hieman liian kovakouraisesti kohdella lasta ja ajatella, että on oikeastaan pakko toimia niin. Lapseen kuitenkin sattuu ja aikuisen tunnetila välittyy häneen – varmasti itkettää vielä enemmän. Lapsen riuhtominen on väärin ja väkivaltaa häntä kohtaan. Lapsella on oikeus koskemattomuuteen ja erityiseen suojeluun. Oma kiukku kannattaa puhaltaa pois ja ottaa vähän happea edes hetken, rauhoittua. Rimpuileva ja huutava lapsikin on mahdollista laittaa turvaistuimeen lempeästi ja hänelle vaikka puhellen muuta.

5. Mykkäkoulu. Tuolle paskiaiselle et aio puhua viikkoon yhtään mitään. Vuolet kasvoillesi vielä halveksuvan ja ylimielisen ilmeen.
Englannin kielellä silence treatment – eli hiljaisuuskohtelu ja paino sanalla kohtelu. Aktiivista ja valittua toimintaa, toisen alistamista ja jälleen itsensä toisen yläpuolelle asettamista. Toinen tehdään näkymättömäksi ja laitetaan oman vallan alle. Loukkaantuneena saattaa olla helppokin käpertyä itseensä, mutta toista ei silti saa henkisesti alistaa näin. Voi sanoa, että tarvitsee hieman omaa miettimisaikaa ja taukoa keskusteluista.

6. Murrosikäisesi pyytää paria siideriä ja saada jäädä yksin kotiin viikonlopuksi. Saatat ajatella, että hän pärjää kyllä yksin ja kun ostat ne pari siideriä, niin tiedät, mitä hän juo ja voi harjoitella turvallisesti alkoholin käyttöä. Joithan itsekin teininä!

Tämä on laiminlyöntiä ja yksi väkivallan muoto. Murrosikäinen tarvitsee vanhempiaan, vaikka omalla käytöksellään usein työntääkin näitä pois luotaan. Murrosikäistäkään ei jätetä yksin. Ihmisen keskushermosto kehittyy vielä reippaasti yli 20- vuotiaanakin ja alkoholi vaurioittaa sitä. Jos sinä joit teininä, ei tarkoita, että lapsenkin pitäisi tehdä niin. Alkoholin hankkiminen alaikäiselle on rikos eikä vanhemman tehtävä ole totuttaa lasta epäterveelliseen ja haitalliseen toimintaan.

7. Riidassa puolisosi kanssa tunteet kuumenevat molemmilla. Puolisosi sanoo jotain todella loukkaavaa ja sinä vedät avokämmenellä häntä poskelle. ”Minulle ei puhuta noin!”
Vaikka puolisosi toimiikin väärin, niin toimit sinäkin. Käytät fyysistä väkivaltaa. Väkivallalle ei ole olemassa mitään perustetta tai oikeutusta.

8. Puolisosi on ollut firman juhlissa aamuyöhön asti ja viestittelee seuraavan aamupäivän kuumeisesti. Puhelin piippaa jatkuvalla syötöllä ja sinulla epäilykset heräävät. Olet jo aiemmin ollut epävarma hänen suhteensa, hänellä on ollut paljon omia menoja ja hän osti vasta uusia vaatteitakin. Puolisosi ollessa suihkussa, ratsaat hänen puhelimensa.

Väkivaltaa ja rikos! Jokaisella on oikeus yksityisyyteen ja sinulla ei ole mitään oikeutta kajota toisen viesteihin tai omaisuuteen. Mitä jos sen sijaan juttelisit peloistasi hänelle?

9. Teillä on ollut kotona riitaa ja sitä ei ole vielä sovittu. Olet loukkaantunut ja koet, että asia pitäisi jotenkin hyvittää sinulle. Ajattelet, että puolisosi on sinulle velkaa anteeksipyynnön ja koska hän ei sitä itse tee, otat homman omiin käsiisi ja järjestät sovinnon itse. Tilaat hänen luottokortillaan hyvityksesi itsellesi uuden takin – ja laitetaan nyt samaan laskuun tuo uusi hajuvesikin.

Taloudellista väkivaltaa. Jos ette ole sopineet, että toinen saa käyttää toisen luottokorttia omiin henkilökohtaisiin menoihinsa, niin näin toimiminen on väärin.

10. ”Tämä tarina on ohi, jos lähdet pubiin niiden huorien kanssa.”

Erolla uhkailu + ystävien haukkuminen = henkistä väkivaltaa x 2. Jokaisella on oikeus omiin ystäviin ja omiin menoihin. Sinun ei tarvitse pitää kumppanisi ystävistä tai harrastuksista, mutta sinulla ei ole oikeutta estää häntä menemästä tai tapaamasta ystäviään.

Joskus väkivaltainen käyttäytyminen on vaikeaa tunnistaa. Oma paha olo voi ajaa siihen ja erityisesti jos raja on jo hämärtynyt. Kun on itse kokenut väkivaltaa, se voi olla normalisoitunut tapa toimia ihmissuhteissa. Itse voi olla niin valtavan paineen alla, että se purkautuu väärällä tavalla matalan kynnyksen yli ulos.

Haastammekin sinut tarkkailemaan omaa käyttäytymistäsi. Mikäli huomaat tekeväsi jotain yllä kuvatun kaltaista, mieti, mikä olisi hedelmällisempi keino toimia. Olet myös oikeutettu saamaan tukea muutoksen tekemiseen ja omaan jaksamiseesi.

Rakkaudella, Hyvinpitely”

X