Havaintoja parisuhteesta

”Eron jälkeen minua ei kutsuttu enää ystäväpariskuntieni luokse kylään”

Teksti:
Havaintoja parisuhteesta

Sain kommentin erääseen tekstiini. Kommentissa nainen kirjoitti, että eronsa jälkeen hänen hyvät ystävänsäkin lakkasivat kutsumasta häntä kylään. Ikään kuin sulkivat ulkopuolelle. Aivan kuin ihminen ei olisi enää mitään, kun hänen parisuhdestatuksensa muuttui avioliitosta sinkuksi. Kommentin perään alkoi tulla kommentteja samaa kokeneilta. Haluan julkaista ne, koska tämä ilmiö on kummallinen. Ei kai sillä, että onko ihminen parisuhteessa, eronnut tai sinkku pitäisi olla ystävyyden tai muun elämän kanssa yhtään mitään tekemistä.

Mikä ihmisiä oikein vaivaa?

Erosin pitkän aikaa sitten onnellisesti tuskallisesta liitosta ja ero on tehnyt hyvääkin kummallekin osapuolelle, vaikka on se tietysti tehnyt kipeääkin. Elän onnellista elämää yksin, mutta ongelmanani on ihmisten asenteet yksinelävää kohtaan. Ihmiset käyvät läpi omia erotraumojaan ikävissä kommenteissa minun elämästäni, joka on minun luomani paras elämä minulle. Kiitos niille pariutuneille ystävilleni, jotka vielä uskaltavat minut kutsua kylään – teitä on todella vähän.”

”Minulla sama kokemus – eron jälkeen ns. Ystäviä kadonnut…. ei enää kutsuta kylään, ei edes soitella.”

”Eronnut on jollain tavalla ulkopuolinen. Olen huomannut saman, että etenkin vaput, juhannukset, uudet vuodet ja mitä näitä nyt on, vietän parhaassa mahdollisessa seurassa eli yksin. On ilmeisesti niin että näihin kutsutaan pariskuntia ja sinkusta ehkä ajatellaan, ettei nyt viitsitä sitä kutsua, kokee vielä itsensä oudoksi. Olen muille pelkkä puolikas. Ehjä ja kokonainen vasta kun pariudun. Minä en näin koe tokikaan, vaan vietän oikein mukavaa elämää. Itse asiassa koen olevani paljon onnellisempi kuin monet parisuhteessa olevat ystävät. Saattaa tietysti olla, että osa ei kutsu minua siksi että ajattelevat minulla olevan menoa. Mene ja tiedä, mutta kaikki minut tuntevat tietävät, että ystävinäni on pääasiassa pelkkiä pariskuntia, minä olen poikkeus. Tämä on todella yleinen ongelma mitä nyt olen kuullut.”

”Pariskunnat, ennen tutut ja läheisetkin, unohtivat minut heti eron tultua. Se tuntui alkuun pahalta, mutta onneksi tunne hälveni nopeasti. Nyt lähinnä ihmettelen moista.”

X