”Et vain ole tavannut sitä oikeaa”

”Vapaaehtoinen lapsettomuus.

Usein tuntuu olevan valtaväestölle vaikea asia, ja joskus on kovinkin hämmentävää, että joutuu perustelemaan sitä, miksi elää elämäänsä haluamallaan tavalla. Eikös me kaikki kuitenkin olla sen verran itsekkäitä, että teemme elämästämme oman näköisemme?

Teemme asioita, joista pidämme ja joita haluamme. Itse olen jo pienenä lapsena tiennyt ihan sisäsyntyisesti, että en tule hankkimaan koskaan lasta, enkä elämään sellaisessa perhemuodossa. Joskus koen hämmennystä siitä, että tästä puhutaan valintana, koska en itse ole valinnut tätä. Kyseessä on ominaisuus, joka minussa on aina ollut, aivan kuten identiteettini muutenkin. Minun sisäsyntyinen kokemukseni olla vela (vapaaehtoisesti lapseton) on aivan varmasti hyvin samantyyppinen kuin henkilön, joka kokee suurta halua hankkia lapsia, olemme vain tuon spektrin ääripäissä toisistamme, mutta uskon, että lopulta se perustunne molempiin on samantyyppinen ja voimakas.

Kumppanini ovat aina olleet myös veloja, joten en ole koskaan joutunut päättämään parisuhdetta lapsiasian vuoksi. Se on niin iso asia, että sen kanssa vaan en halua kummankaan osapuolen tekevän kompromisseja, vaan silloin ainut oikea vaihtoehto olisi päättää suhde. Nykyään kun olen nelikymppinen ja kohtukin poistettu, niin onneksi sitä enää vähemmän törmää vastakkainasetteluun, jossa syytetään itsekkääksi (eikös me kaikki ihmiset olla itsekkäitä) tai todetaan ”et ole tavannut sitä oikeaa”, mikä on aikamoinen loukkaus puolisoakin kohtaan.

Eletään itsemme näköistä elämää!”