Havaintoja parisuhteesta

”Haluan olla välillä ihan yksin ja vapaasti”

Teksti: Havaintoja parisuhteesta

”Olen uskaltanut suoraan sanoa omalle puolisolleni, että haluan olla yksin, tai haluan mennä viikonlopuksi kaverille yhdeksi yöksi.

Aikasemmin mieheni pettyi ja yritti suostutella minua jäämään, ja alkoi keksiä ihan kummallisia tekosyitä. Joskus myöhemmin, kun otin yksinäisyyden ja vapauden puheenaiheeksi, että se on mun mielestä ok, jos jompikumpi haluaa nähdä kavereita yksin tai toivoo kotonakin omaa rauhaa, niin siihenkin mieheni vetosi ”en halua olla ilman sua”.

Tänäkin päivänä en ole pitkään aikaa mennyt yksin minnekään (paitsi oikeen tunnevallassa jos on vituttanut) mies haluaa lähteä mukaan tai jos mies lähtee kavereita näkemään, niin pyytää minua mukaansa, ja en mene mukaan, koska haluan helvetti sitä omaa aikaa.

Olen puhunut tästä liian monta kertaa, että olen ihan kyynistynyt siihen, että vastataus on aina miehellä ”Entä mä? No kiva kun sulla on kavereita ketä nähdä”

Tämä syyllistäen ja sarkastisesti.

Tämän takia en ole omia kavereitakaan nähnyt, kun käynyt oman miehen itku sääliksi, vaikka tiedostan, että se haluaa vaan manipuloida minua.

Olen vuoden ollut yksin kotona (vaikka mies on pyydellyt minua mukaan näkemään meidän yhteisiä kavereita). Minun mielestäni ei kaiken tarvitse olla yhteistä, kunhan on sopu mennä ja rauha tulla kotiin ilman mitään showta.

Ei miehessäni muuta ole vikana kuin tämä, että ei ymmärrä miten tärkeää minun oma elämäni meidän parisuhteemme lisäksi on. Minä en tarvitse miestä, joka paikkaa mukaan, tai hengaamaan hänen kanssaan koko ajan.

Mä rakastan miestäni, ja samaa aikaa rakastan/välitän itsestänikin sekä omasta mielenterveydestä, että en anna mieheni viedä minulta sitä, mikä on tärkeää minulle.

Mä tiedän, että täällä on kohtalotovereita, niin älkää tekään luovuttako.”

Lue myös

X