”Hän ottaa koko ajan kovempia aseita käyttöönsä erottaakseen meidät.”

”Ollaan miehen kanssa seurusteltu vajaat kolme vuotta. Tapasin miehen äidin puolisen vuotta suhteen alkamisen jälkeen. Ensi alkuun kaikki oli ihan ok. Reilun vuoden suhteen jälkeen tapasin miehen teini-ikäiset lapset ensimmäisen kerran. Kävin saunomassa miehen mökillä jossa hän oli lastensa ja äitinsä kanssa. Illan mittaan vaihdettiin puolisalaa muutama pikainen pusu. Jälkeenpäin oli minut haukuttu kuinka huono ihminen olen kun järkytin lapsia lääppimällä miestä koko ajan.

Sen jälkeen minut onkin sitten haukuttu kaikesta mahdollisesta. Olen kuulemma ollut ilkeä ja näyttänyt pahaa naamaa. Olen saamaton. Minusta ei ole miehelle mitään iloa. Olen kuulemma leuhkinut miten hyvä olen sängyssä ja saanut seksillä miehen kiedottua paulohini. Minusta ei kuulemma ole mitään iloa/hyötyä miehelle. Olen kuulemma miehen kanssa vain koska hyödyn siitä taloudellisesti. Tekee tarkan tupatarkastuksen miehen asunnolla aina käydessään, onko siivottu tarpeeksi hyvin, kun ei häntä enää lasketa siivoamaan. Jotain huomautettavaa löytyy aina. Kertaakaan ei ole sanonut mitään positiivista. Mies oli varovasti maininnut meidän mahdollisesta yhteenmuutosta. Ei kuulemma aio astua jalallaan asuntoon jossa ”se nainen” asuu.

Itse ole päättänyt etten ole hänen kanssaan missään tekemisissä, en jaksa tuollaista negatiivisuutta kun ei ole pakko. Mutta loukkaantunut ja vihainen olen kyllä.

Miestä tilanne tietenkin rassaa. Todennut pari kertaa suutuspäissään että parempi olisi kun ei olisi kummankaan kanssa missään tekemisissä. On sanonut monesti vastaan äidilleen ja puolustanut minua, ei mitään vaikutusta. Hän jää pahasti välikäteen, rakastaa kuitenkin meitä molempia. Äitinsä ainut lapsi ja äiti jo yli 70, joten terveys alkaa reistailla. Olen sanonut, ettei tarvitse olla henkisenä nyrkkeilysäkkinä, ei vaikka kyseessä on oma äiti. Tuntuu vain, että tilanne pahenee koko ajan ja äiti ottaa koko ajan kovempia aseita käyttöönsä erottaakseen meidät.”