”Hän tulee olemaan aina osa minua”

Yhen elämän juttu

”Eipä työkaverin kanssa tarvi kaveerata vapaa-ajalla, jos ei halua. Onneksi joukosta voi löytyä joka, joka kolahtaa jotenkin”

Luin viestin monta kertaa ja hymyilin. En ollut varma miten sen tulkitsisin. Sen olin tulkinnut, että nainen työpaikaltani olisi kiinnostunut naisista. Itse olin naimisissa, mutta jo pidempään miettinyt eroa ja omaa seksuaalista suuntautumista uudelleen sitten nuoruusvuosien. 

Ehkä juuri siksi tämä nainen oli kiinnittänyt huomioni ja kiinnostukseni. Ja kun tutustuimme paremmin, huomasimme miten hyvin tulemme juttuun. Välillämme oli myös jotain selittämätöntä, jotain mikä sai minut laittamaan viestiä hänelle. Aluksi viestit olivat kaverillisia, mutta rivien välistä oli luettavissa muutakin. Lopulta sovimme, että tapaamme vapaa-ajalla.  Ensimmäisellä tapaamisella tunnelma oli  jännittynyt ja itse olin hämmästyksestä lukossa, enkä oikein saanut sanaa suustani. Selvää oli kuitenkin se, että ihastus oli molemminpuolista. Lopulta pitkä halaus päätyi siihen, että huulemme osuivat yhteen. Pitkien suudelmien jälkeen istuin hänen kainalossaan ja yhtäkkiä kaikki tuntuikin hyvin selvältä. Siihen kainaloon ja syliin halusin jäädä. 

Ja siihen jäinkin. Suhteemme alku oli olosuhteiden vuoksi hankala, mutta tiesin löytäneeni ihmisen, jonka kanssa haluan olla. Tiesimme sen molemmat, että meillä oli yhdessä jotain sellaista, josta ei kannata päästää irti. Olimme toistemme ihmiset. 

Yhdessä voitimme vaikeudet ja rakkaus kesti. Rakkaus kesti avioeroprosessini, ja sen että hitaasti, mutta varmasti järjestin elämäni uudelleen minulle ja lapsille. Rakkaus kesti, vaikka arki toi haasteita suhteelle. Rakkaus oli aina se suurin voima, joka piti meidät yhdessä. 

Rakkaus kesti 4,5 vuotta. Eikä se loppunut silloinkaan, ei vaikka reilu kuukausi sitten rakkaani kuoli äkilliseen sairaskohtaukseen. Rakkaani oli vain vähän yli neljänkymmenen kuollessaan. Lähes samanikäinen kanssani. 

Rakkaan ihmisen äkillinen kuolema tuo musertavan surun, mutta rakkaus ei kuole. Rakkaus muistaa sen hyvän ja kauniin mitä suhteessa oli. Rakkaus antaa voimaa selvitä eteenpäin. Sinä rakkaani, annat minulle voimaa selvitä eteenpäin. Muistan meidän viestit ja keskustelut elämästä ja mietin mitä sanoisit minulle nyt. Sanoisit, että olen vahva ja tulen selviämään tästä. Että opin elämään tämän kanssa ja menemään kohti uusia unelmia. Tiedän, että sinä sanoisit minulle, että älä jää vellomaan suruun liian pitkäksi aikaa.

Elämä antoi julman muistutuksen siitä, miten nopeasti kaikki voi muuttua. Miten rakkaan äkillinen kuolema muuttaa koko elämän. Se muistutti siitä, että pitää elää eikä pelätä. Pitää muistaa elää tänään, eikä sitten joskus. Uskaltaa tehdä asioita, joita haluaa. Uskaltaa rakastaa. 

Ja me uskalsimme rakastaa. Löysin elämäni naisen, ja löysin samalla itseni. Me saimme yhden elämän rakkaustarinan. Rakkauden joka ei kuole, vaikka rakkausihmiseni kuolikin. Hän tulee aina olemaan osa minua. 

Sisarukseni kihlautui jokin aika rakkaani kuoleman jälkeen. Onnittelujen lisäksi annoin elämänohjeina, että vuosienkaan jälkeen älkää unohtako toisianne. Sanokaa ja näyttäkää rakkautenne toisillenne. 

Sillä koskaan ei tiedä milloin yhteinen aika päättyy.