Havaintoja parisuhteesta

”Häpeä on estänyt minua puhumasta näistä asioista kenellekään”

Teksti: Havaintoja parisuhteesta
”Olet jakanut tarinoita seksuaalisesta häirinnästä ja varmaan ikävä kyllä saat todella paljon tarinoita tähän liittyen. Kiitos, kun jaat näitä ja toimit turvallisena foorumina meille. Ajattelin ensimmäistä kertaa rohkaistua jakamaan myös omia kokemuksiani.
Kaikki nämä seksuaalisesta häirinnästä kertovat tarinat kuulostavat niin tutuilta ja arkipäiväiseltä, etten aiemmin välttämättä ole edes tajunnut sen olleen seksuaalist häirintää. Sitä on kohdannut niin usein, että siitä on tullut aivan liian normaalia. Olen kokenut kaikenlaista läähätystä sekä itseni ikäisiltä että itseäni selvästi vanhemmilta miehiltä. Minua on lähestytty, vaikken olisi halunnut, on koskettu ja kourittu ilman lupaa, minua on suudeltu väkisin, olen saanut ulkonäöstäni kommentteja, vaikken niitä ole pyytänyt, on ollut ehdotuksia kaikenlaiseen toimintaan… Lista on loputon.

Kuitenkin on pari tapausta, joista en edelleenkään yli 10 vuotta myöhemmin ole täysin päässyt yli. Olin 17-vuotias, kun ensimmäistä kertaa luulin, että minua hieman vanhempi mies oli minuun oikeasti ihastunut. Mies oli 23-vuotias tuolloin, kuusi vuotta minua vanhempi. Tapailimme parin viikon ajan joka päivä ja hän vakuutteli minulle kuuta taivaalta. Olin todella naiivi tuohon aikaan ja toivon, että olisin tiennyt saman, kuin tiedän tänä päivänä: kaikilla ihmisillä ei ole hyvät tarkoitusperät. Koin tuon parin viikon aikana todella suurta painostusta seksin harrastamiseen. Hän sai minut tuntemaan itseni todella huonoksi ja kelvottomaksi, kun en suostunut. En ollut koskaan ennen harrastanut seksiä. Toisinaan hän kuitenkin oli korviaan myöten ihastunut minuun ja olin kauneinta mitä hän on nähnyt. Hän oli todella taitava puhumaan ja siksi jäin joka kerta. Lopulta hän sai minut painostettua sänkyyn, vaikken sitä todellisuudessa halunnut ja hän tiesi sen. Kadun edelleen, että suostuin. En ole kokaan tuntenut itseäni niin likaiseksi ja ällöttäväksi, kuin sen jälkeen. Vietin varmaan tunnin suihkussa itseäni kuuraten, mutten saanut tunnetta pois. Sanomattakin varmaan selvää, etten kyseisestä miehestä kuullut tämän jälkeen. Olin vain yksi lisää hänen kokoelmaansa. Tämä laukaisi yhden pahimmista masennusjaksoista elämässäni. ”Olet todella kaunis, mutta mitään muuta sinussa ei ole. Jos tulet joskus elämässä pärjäämään, on se vain sinun ulkonäkösi perusteella, koska muuta sinussa ei ole”, ovat viimeiset sanat, jotka hän minulle sanoi. Nuo sanat ovat olleet minulle totta liian pitkään ja edelleen välillä ne palaavat mieleeni.

Toinen mielessäni kummitteleva tapaus tapahtui, kun olin 18-vuotias. Olimme kaveriporukalla viettämässä iltaa ja baarista jatkoimme erään miehen luo jatkoille. Mies oli minua noin 10 vuotta vanhempi. Olin uusi tässä porukassa, joten en ollut tuntenut paikalla olevia ihmisiä vielä kauaa. He olivat siskoni kavereita ja olimme viettäneet kesää yhdessä jo useamman kerran. Kun menimme nukkumaan, mies ei hyväksynytkään ei-vastausta. Hän kosketteli minua, vaikka toistuvasti kielsin häntä. En kuitenkaan uskaltanut nostaa asiasta kovaa melua, sillä muut talossa olevat olivat hänen pitkäaikaisia ystäviään, ei minun. Tässä vaiheessa aloin tajuta, mihin tilanteeseen olin itseni ajanut. En todellisuudessa tuntenut ympärilläni olevia ihmisiä ja olin vieraassa kaupungissa ja siskoni, jonka mukana olin sinne tullut, ei ollut paikalla. Lopulta hän nuoli minua ja pahinta oli, että sain orgasmin. Häpesin sitä todella paljon, sillä en minä halunnut sitä enkä tahtonut, että hän ajattelisi, että nautin siitä. En ole koskaan kertonut tätä kenellekään, enkä edelleenkään pysty myöntämään, että sain orgasmin. Tuntuu, että se veisi kaiken uskottavuuden siltä, että minuun koskettiin vaikken sitä halunnut. Mies lopulta nukahti, mutta itse en uskaltanut nukkua koko yönä. Pelkäsin koko yön, että hän herää ja jatkaa.

Näistä molemmista on nyt 10 vuotta aikaa ja molempia häpeän todella paljon. Se tunne, että olen itse ajanut itseni näihin tilanteeseen, suostunut painostuksen alla tai ollut tappelematta vastaan riittävästi, ovat aivan omiaan sille, etten ole näistä pystynyt puhumaan kenellekään.”

Lue myös

X