On palvelutalo.
Palvelutalossa viisi kerrosta.
Ylimmässä asuu noin kasikymppinen herra.
Toisessa kerroksessa samanikäinen rouva.
Vuosikymmeniä yhdessä ollut aviopari.
Osui rouva samaan aikaan hissiin.
Kertoi menevänsä miehensä luokse päiväkahville.
Huomasi kysyvän ilmeeni.
Sanoi, että niin monta vuotta on tullut samaa naamaa katseltua,
että on kai se tässä iässä sallittua haluta omaa tilaa.
Vinkkasi rouva silmää lähtiessään ja tokaisi,
että ei kuitenkaan toiseen vaihtaisi.
Keittää hyvää kahvia ja puhuu kauniisti.
On tämä elämä hienoa.
Ja rakkaus, joka ihmisiä liikuttaa.
En koskaan lakkaa uskomasta.
Suoraan kohti.
Kommentit