Havaintoja parisuhteesta

Hedelmäkarkkimies

Teksti:
Havaintoja parisuhteesta

Se alkoi jo lapsena. Valitsin irtokarkeiksi aina hedelmäkarkkeja. Ehkä se johtui siitä, että olin tukehtua merkkariin. Sellaiseen salmiakkiseen paistinpannun kokoiseen kiekkoon. Nykyään ne ovat tietenkin jo kiellettyjä. Irtokarkit saa kohta turvallisesti jauheena. Hedelmäkarkit tulivat minun karkikseni. Niiden pehmeys, maku ja värikkyys tekivät vaikutuksen.

Iso mekkari oli minun maailmankuvalleni liian kova ja ankara, vähän kuin jälkiuunilimppu, joka on tuotu markkinoille vain vittuilumielessä ihmisille. Aamulla jälkiuunileipää, herkuksi helvetillinen merkkari ja iso kuppi vahvaa kahvia mustana. Sitten jaksaakin hakata päätä tiiliseinään kokonaisen päivän ja parinkymmenen vuoden kuluttua huomata, että ei se saatanan seinä kaadu. Stressi- ja verenpainelukemat menevät yli mittareista. Vastustetaan jyrkästi kaikkia uudistuksia, varsinkin niitä, jotka koskevat merkkarin pienentämistä turvallisuussyistä.

Huudetaan, että ennen kaikki oli paremmin. Ihmiset painoivat hommia kuin muurahaiset. Leipiä ja tv-kanavia oli vain kahta eri laatua ja merkkariin saattoi huonona päivänä tukehtua. Nyt kaikesta on tehty pieniä, värikkäitä ja homoa. Kahvikin on saatana latte. Parisuhteessa pitää puhua ja näyttää tunteita ja lapsikin on otettava huomioon. Ennen riitti kun rapsautti risulla perseelle, kun lapsi teki jotain vanhemman maailmankuvaa rikkovaa ja välillä, vaikka ei tehnytkään.

Minä valitsin irtokarkkivalikoimista niitä punaisia ja vihreitä nallekarkkeja. Hyvin pienestä pojasta lähtien minusta tuli hedelmäkarkkimies. Toiset ovat hämähäkkimiehiä, toiset ihmemiehiä ja minä olen hedelmäkarkkimies. Pidän itseäni yhtä lailla supersankarina. Kun joku tarvitsee kädestäpitäjää ja palvelijaa, niin hedelmäkarkkimies pyyhältää paikalle ituhippiuniformussaan ja pitää kädestä kiinni.

Armeijassa kompanjan päällikkö kysyi yksityiskeskusteluissa, että haluanko tulenjohtomieheksi, lääkintämieheksi vai automieheksi. Onneksi pystyin olemaan sanomatta, että haluan hedelmäkarkkimieheksi, koska muuten olisi tullut vaikeaa. Myöhemmin ilokseni huomasin, että tuvassamme oli pari muutakin hedelmäkarkkimiestä, niin en tuntenut oloani yksinäiseksi. Hedelmäkarkkimiehet tunnistavat hyvin toisensa. On olemassa sellainen hedelmäkarkkitutka.

Hedelmäkarkkimiehen ideologia lyhyesti. Hedelmäkarkkimies uskoo elämän yksinkertaisuuteen ja hauskuuteen. Uskoo, että paperi voittaa kiven ja että ei elämään kovuutta ja voimaa tarvitse ja jos tarvitsee, niin vaihtaa ympäristönsä sellaiseksi, jossa niitä ei tarvita. Hedelmäkarkki mies haluaa olla heikomman puolella ja vaikka hedelmäkarkkimies ei välttämättä pidä sisällään tarvittavaa voimaa, jolla pitää koko maailmaa harteillaan, niin hedelmäkarkkimies yrittää pitää edes vähän kädestä, koska sekin on jo paljon. Hedelmäkarkkimies ei usko rahan ja omistamisen, vaan enemmän vapauden ja rakkauden voimaan. Se pätee myös ihmissuhteisiin. Hedelmäkarkki ei halua omistaa, vaan rakastaa. Sillä tavoin, että jokainen ihminen hedelmäkarkkimiehen vierellä tuntee olevansa vapaa.

Paperi voittaa kiven. Hedelmäkarkkimiehen maailmassa. Sellainen on hedelmäkarkkimies. Ylpeä sellainen.

(Teksti julkaistu muokkaamattomana versiona ensimmäisen kerran vuonna 2015)

X