Havaintoja parisuhteesta

”Huonossa parisuhteessa eläminen vie ilon elämältä”

Teksti:
Havaintoja parisuhteesta

”Täällä kirjoittaa nainen, joka kipuili huonon parisuhteensa kanssa. Reilu kolmekymppinen, joka uskoi lopulta ystävän sanoja siitä, että on vain yksi elämä ja kuunteli sydäntään. Nainen, joka loi uskoa ja puhalsi tulta liekkeihin, mitkä olivat jo kauan olleet sammuneita hiilloksia, eikä jo kerran sammutettua tulta saa enää sellaiseen paloon, mikä kantaisi seuraavaa kesää pidemmälle. Varsinkaan, jos se on sammutettu tynnyrillisellä vettä. Pelkäsin käytännön asioita ja muutosta, mutta pelossa eläminen ei pelasta ketään.

Tyytyä voi aina, mutta tyytyminen ei tyydytä ketään. Huonossa parisuhteessa ja rakkaudettomassa suhteessa eläminen ei tee muuta, kuin polttaa kynttilää kahdesta päästä. Se vie ilon elämästä ja voimavarat kaikilta muiltakin elämän osa-alueilta. Vähän kuin antautuisi kuolemaan etukäteen.
Joku viisas sanoi, että tuntemattomaan hyppääminen ja pieni pelko pitää hereillä, tietää elävänsä.

Erosin pitkästä parisuhteesta ja löysin uuden rakkauden. Itseäni jonkin verran vanhemman miehen useammalla lapsella maustettuna. Taustalla omassa suhteessani oli pettämistä sekä tunteiden kuolemista. Käytännössä elimme ihmisen kanssa yhdessä, jonka kanssa meillä ei ollut mitään muuta, kuin yhteiset seinät ja katto. Mitä elämään tulee, elimme omia elämiämme ja elimme yhdessä yksinäisinä.

Ero on ollut elämäni paras päätös. Olemme erittäin hyvissä väleissä eksäni kanssa ja hän on päinvastoin kaikkia normeja ollut tukemassa ja kannustamassa minua uuden rakkauteni suhteen. Hän on rohkaissut minua kohti uutta uusperhe-elämää ja tsempannut heikkoina hetkinä. Hän on ollut tukenani ja vilpittömästi onnellinen puolestani uuden edessä. Eron olemme hoitaneet niin kauniisti, että se on jopa raivostuttanut ympäröiviä ihmisiä. Pitäisihän sitä vihata vaikka ihan periaatteesta, edes vähän.

Mutta kaksi aikuista ihmistä kun on rakastanut toisiaan ja ajan saatossa tuo rakkaus on vain muuttanut muotoaan ystävyydeksi. Ei tarvitse vihata tai katkeroitua. Käsi sydämellä toivon eksälleni kaikkea hyvää, kuten hän minulle.

Ja mitä tuohon uuteen rakkauteen ja elämään tulee, olen löytänyt jotain sellaista, mistä en olisi osannut vielä vuosi sitten edes haaveilla. Asiat ja elämät ovat loksahtaneet kohdalleen niin kauniisti, ettei edes kaikkien kauhistelema uusperhearki lapsineen ja entisine puolisoineen ole aiheuttaneet minkäänlaista vääntöä. Ei ainakaan sellaista, mikä voisi tätä tunnetta horjuttaa. Olen saanut kokea niin suurta ja sanoinkuvaamatonta rakkauden määrää, ettei sille verbaalisesti löydy riittävän voimakkaita sanoja.

Voisin sanoa olevani maailman onnekkain nainen, sillä saan nyt elää sellaisessa parisuhteessa ja sellaista elämää, mistä olen villeimmissä päiväunissakin voinut vain haaveilla. Kaikki toimii, siirappisen täydellisesti. Eikö olekin imelää?

Uskon siihen, että rakkaus lisääntyy rakastamalla. Elämäni paras päätös oli uskaltaa erota ja heittäytyä johonkin uskomattomaan kauniiseen uuteen elämään. Ihmiset voivat ajatella ja sanoa mitä haluavat, mutta tänne ei olla tultu toisia miellyttämään, vaan elämään omaa, onnellista ja omannäköistä elämää. Yksi elämä. Se on tässä ja nyt, ja tästä aion pitää kiinni.

Yhteenvetona voisin todeta vain, että uskaltakaa elää. Älkää kuolko etukäteen.”

X