Ihmetyksen aiheita: Huulirasva-addiktio

Lauantai kääntyi iltapäiväksi.  Olimme päiväkahvilla tamperelaisessa vohvelikahvilassa.  Edessämme istui neljän hengen naisseurue.

Seurasin heitä siinä vohvelia järsiessäni.  En nyt mitenkään tuijottaen, mutta sillä tavalla miten mies muita naisia puolisonsa seurassa katselee. Huomaamattomasti.

Seurue sai vohvelinsa loppuun ja alkoi tehdä lähtöä. Takit päälle, huivit kaulalle ja käsilaukuista huulirasvat esille. Kaikki neljä tuuppasi huulirasvan huulilleen ja sivelsi. Kaikki neljä! Yhtäkkiä aloin nähdä naisia huulirasvatuubi käsissään kaikkialla. Niitä syöksyi esiin muistini syövereistä, kahvilan asiakkaista ja kadulla ohikulkevista.

Nousimme tehdäksemme lähtöä. Puoliso laittoi takkinsa päälle, asetteli huivin kaulalleen hidastetuin liikkein ja otti käsilaukustaan esiin huulirasvatuubin ja painoi sen vohvelista ja kahvista rohtuneille huulilleen. Kysyin, että onko naisilla luonnostaan kuivemmat huulet kuin miehillä. Kuivuuko huulet aivan rohtuneeksi ja tippuvat lattialle, jos niihin ei tuuppaa huulirasvaa tunnin välein. Hän ei vastannut, mutta kotona lähdin tutkimaan asiaa internetin ihmeellisestä maailmasta.

Me Naiset-lehti 30.12.2014. Artikkeli nimeltä ” Oletko huulirasva-addikti?”

Artikkelissa saa äänen nainen nimeltä Kerri Doherty. Hän kertoo levittävänsä rasvaa huulillensa jopa 300 kertaa päivässä. Hän löysi pelastuksen anonyymeille huulirasva-addikteille suunnatusta yhteisöstä nimeltä Lip Palm Anonymous. Siellä oli tarjolla vertaistukea tämän saatanallisen addiktion riivaamille rasvansiveltäjille.

Opin myös jotain uutta. On olemassa iltoja, jolloin huulirasvaa ei tarvitse ollenkaan. Ne ovat bileiltoja.  Silloin huulille sivelletään huulirasvan sijaan huulikiiltoa. Vähän pienempi tuubi, mutta verrattuna huulirasvaan, sitä on siveltävä huulille huomattavasti useammin. Niin, että jos salista sammutetaan kaikki valot, niin siellä näkyy vain liikkuvia naisten kiiltäviä huulia.

Olkoon sitten niin. Osaa kulkea ihmiset pehmeyttä kohti.