Havaintoja parisuhteesta

Ihminen ei määrity sukupuolielimen, vaan persoonansa kautta -olemme kaikki samaa planeettaa

Teksti:
Havaintoja parisuhteesta

Nainen ja mies ovat aivan eri planeetoilta. Naisessa ja miehessä ei ole yhtään mitään samaa. Turha väittää, että nainen ja mies olisivat samanlaisia, senhän näkee jo katsoessaan, mitä housuissa on.

Lukusia kommentteja, joissa minulle osoitettiin, että olen hyvin väärässä esittäessäni mielipiteenäni, että naisessa ja miehessä ei loppujen lopuksi ole juuri mitään eroa. Kun on sanottu, että nainen on Venuksesta ja mies Marsista, niin sitten se on niin. Alkuasetelma heteronormatiivisessa parisuhteesta puhuttaessa on siis, että nainen ja mies eivät ymmärrä toisiaan ja samassa taloudessa asuu kahdella eri planeetalla elävää ihmistä.

Pöh.

Mielestäni ihminen on kasvatuksensa eikä sukupuolensa tuote. Vanhoihin pahoihin aikoihin eli silloin ennen, kun kaikki oli huonommin, lapsia kasvatettiinkin varmasti sukupuolensa mukaan. Poikalasta kasvatettiin eri tavalla kuin tyttölasta. Tämä kasvatustapa on tuottanut sitten lasten tuleviin jatkoperheisiin miehiä, jotka olettavat, että nainen palvelee häntä parisuhteessa niin kuin hänen äitinsä teki lapsuudessa ja naisia, jotka suorittavat kaiken oppikirjamaisesti, seksinkin, ilottomina mutta ah niin ahkerina ja kuuliaisena, koska hyvän vaimon merkki on palvella miestänsä omienkin tarpeiden kustannuksella.

No tuo kaikki on kai menneisyyttä.

Toki vielä kai löytyy jokunen vanhempi, joka kasvattaa tytön ja pojan eri tavalla ja siksi he ovat aikuisina sitten kaukana toisistaan ja eri planeetalla. Itse en näe syytä kasvattaa ihmistä sukupuolen mukaan. Siksi mielestäni on hyvä suunta, että vanhemmat, varhaiskasvatus ja koululaitos ovat aloittaneet sukupuolineutraalin kasvatuksen. Tämä mahdollistaa sen, että ihmisten ei tarvitse sukupuolen perusteella olla eri planeetoilla ja että he aikuisina ymmärtävätkin toisiaan, koska ymmärtämällä itseään tulee ymmärtäneeksi sitä toistakin, koska ihminen on loppujen lopuksi samaa kuin toinenkin ihminen.

Näyttelijä Sanna Stellan kysyi vuosia sitten haastattelussa retorisen kysymyksen, että tekeekö se hänestä jotenkin paremman siivoojan ja vanhemman, koska hänellä on jalkojen välissä pimppi? Hän oli turhautunut silloiseen ilmapiiriin, joka yritti vielä pistää vastaan sukupuolineutraalia tapaa ajatella. Jokainen ihminen tietää vastauksen Sannan kysymykseen. Aivan samoin minä voisin kysyä, että tekeekö se minusta paremman autoilijan tai vannesahan käyttäjän, koska minulla on pippeli? Ei tee, koska en edes omista autoa ja en todellakaan edes tiedä, että mikä on vannesaha.

Vaimollani on auto ja on varmasti käyttänyt vannesahaa. Oma huomioni on ollut, että hän on parempi kuski kuin minä ja mielestäni hänellä ei ole jalkojen välissä pippeliä. Itse jos käyttäisin tuota sahaa, niin väitän, että minulla ei olisi enää pippeliä jalkojeni välissä.

Silti tuota täysin ihmisvastaista myyttiä pidetään yllä yhäkin vuonna 2020. Sitä, että ihmisen sukupuoli määrittelisi hänen osaamistaan, kiinnostuksen kohteita tai käyttäytymistään. Varmasti on sukupuoleenkin liittyviä eroja, jotka voivat liittyä esimerkiksi hormonaaliseen toimintaan. En tiedä, koska en ole senkään asian asiantuntija. Silti sukupuolten väliset erot selittyvät mielestäni enemmän kasvatuksella ja kulttuurillisilla taustatekijöillä.

Yhäkin liikkuessa kuulee vanhemmilta asennetta, joka tuntuu pysyvän mukana kuin takiainen, että poikalapsia pyydetään olemaan itkemättä ja kaksivuotiaille todetaan puistossa, että olet jo iso poika, lakkaa pelkäämästä. Jopa aikuiset miehet ovat vittuilleet nelivuotiaalle pojalle, joka saapui äitinsä kanssa jäähalliin vaaleanpunaisissa vaatteissaan. Itsehän kuulin jäähallin vessassa noin kymmenenvuotiaana ollessani kommentin muistaakseni raumalaiselta känniseltä idiootilta, joka sanoi, että tämä on miesten vessa eikä tuollaisten pitkätukkaisten tyttöjen vessa. Myöhemmin olen tullut ajatelleeksi, että karmeaa, jos hänkin oli isä.

Samalla tavalla vielä tulee törmänneeksi asenteeseen, jossa tyttölasta kehutaan siitä, että hän on kiltisti suorittanut askareensa. Tyttö kokee tulevansa siis rakastetuksi tekojensa ja ahkeruutensa kautta. Kas kummaa, kun vieläkin on sitten olemassa naisia, jotka kulkevat rätti kädessä suorittamassa hänelle luotua rooliaan hyväksymisen tulemisen toivossa.

Tästä kaikesta ajattelusta pitäisi päästä eroon. Ei ole olemassa sukupuoleen liittyviä rooleja, jotka pitää vain omaksua. Ja ennen kuin joku besserwisser ehtii tulla pätemään, niin todettakoon, että synnytys on yksi harvoja asioita, joka on yhäkin erittäin sukupuolisidonnainen, mutta onneksi arvot ovat muuttuneet parempaan suuntaan siinäkin mielessä, että perheen voi perustaa ja lapsia saada muutenkin kuin heteronormatiivisesti, vaikka synnyttää voi vain nainen.

Niin kauan, kun hoetaan, että nainen ja mies ovat janan vastakkaisella puolella, niin emme varmasti ymmärrä toisiamme. Minun mielestäni elämää helpottaa, kun ymmärtää. Siksi tuo hokema pitää saada vähenemään. Kuten sanoin, onneksi sukupuoleen tuijottava tapa ajatella on vähentynyt ja onneksi varhaiskasvatuksessa ja koululaitoksessa on siirrytty sukupuolineutraalimpaan kasvatustapaan, niin tulevaisuudessa me ihmiset ehkä ymmärrämme toisiamme enemmän.

Ennen kaikkea me uskallamme tuoda itsestämme esille jokaisen sukupuolen, joka kehossamme ja mielessämme virtaa. Sillä kuten eräs suomalainen menestynyt kirjailija on todennut, että ihmisessä on 30 prosenttia naista, 30 prosenttia miestä ja 40 prosenttia jotain kaikkea siltä väliltä. Toiset ovat vain pakotettuja tai ovat itse pakottaneet pitämään itsestään 70 prosenttia piilossa. Usein tuosta 70 prosentista kuuluvat ne kaikkein jyrkimmät mielipiteet sille asialle, että mies ja nainen ovat eri planeetalta ja ei ole olemassa sukupuolineutraalia tapaa kasvattaa lasta ja pojilla pitää olla sinistä ja tytöillä punaista.

Tämä ahdas tapa purkautuu sitten sillä, että jopa lapsille vittuillaan jäähallissa.

Itselläni on paljon naispuolisia ihmisiä elämässäni mukana. Vaimon ja kahden tyttären lisäksi minulla on naispuolisia ystäviä. En minä miehenä koe, että olen aivan eri planeetalla kuin he ovat. Se olisi ajatuksenakin surullista. Sittenhän me emme koskaan ymmärtäisi toisiamme.

Minulla on jalkojeni välissä pippeli. Haluan rakastaa ja tulla rakastetuksi. Haluan turvaa ja turvattomuutta. Haluan tehdä jotain itselleni mielekästä. Haluan tuntea, että elämälläni on sisältöä ja merkitys. Minusta violetti on maailman seksikäin väri. Lapsena leikin sekä autoilla että barbeilla, pelasin jalkapalloa ja meikkasin. Tämä kaikki olisi tapahtunut ja tapahtuisi siinäkin tilanteessa, että jalkojeni välissä olisi pimppi.

Ihminen ei määrity sukupuolielimen, vaan persoonansa kautta. Olemme kaikki samaa planeettaa.

X