Ja taas ihmiset eroilevat aivan liian helposti!

Palataan taas tuttuun aiheeseen, eli siihen kuinka ihmisillä on syystä tai toisesta tarve lähteä arviomaan ihmisten ”liian helppoja eroja”.

Ongelma ei ole että ihmiset eroavat liian helposti, vaan että ihmiset eivät eroa silloinkaan kuin todellakin pitäisi. Sitä paitsi kuka meistä on määrittelemään toisen puolesta että mikä on liian helpolla eroamista? Jokaisella kun on omat kriteerinsä siihen. Ulkopuolelta liian helpoksi eroksi tuomitseminen on silkkaa ihmisten yläpuolelle asettumista ja esimerkiksi itselläni ei olisi pokkaa lähteä arvioimaan ihmisten erojen helppoutta.

Kannattaa muistaa että kukaan meistä ei tiedä mitä toisten ihmisten seinien sisällä oikeasti on tapahtunut. Esimerkkinä mainittakoon, että monia väkivaltaa sisältäneitä suhteita lukeneena, ulkopuolella on jopa läheiset arvostelleet tyyliin ”miksi niin hyvän miehen jätit” lauseella, koska monesti väkivaltaa kokenut osapuoli ei halua asiasta puhua ja ulkopuolelle voi näyttää että pienen riidan jälkeen on erottu.

Tuo fraasi on silkkaa syyllistämistä ja tässä yhteiskunnassa jossa edes väkivaltaisista suhteista ei erota niin tuon fraasin ylläpitäminen on äärimmäisen haitallista. Toisekseen jos on ihmisiä jotka aina alkuhuuman hälvettyä haluaa uuden suhteen, niin antaa heidän haluta. Sitäkään on turha ulkopuolelta lähteä tuomitsemaan. Antaa ihmisten elää omannäköisissä suhteissaan ja erota omien kriteereiden mukaan. Ei se muilta ole pois.

Uskon että on marginaali-ilmiö että ihminen eroaa ensimmäisestä riidasta, mutta on yhteiskunnallinen ongelma että ei erota edes kymmenennestä lyönnistä. Siksi blogini on ehdottoman eromyönteinen, koska parisuhde on liian monelle hyvinvointiriski. Mutta eiköhän lopeteta tuo eronneiden syyllistäminen liian helpoista eroista, koska me emme tiedä erojen syitä. Itse en ainakaan tiedä eikä se minulle edes kuulu.

Kuten kolmen vuoden avioliittovuoden jälkeen miehestään eronnut, joka kertoi vasta pakon edessä lähipiirilleen, joka oli hyeenalaumana syyllistämässä naista perheenrikkomisesta, että ensimmäisen kerran hänet pahoinpideltiin miehensä toimesta hääyönä.

Miettikää kuinka mukavalta hänestä on eron jälkeen tuntunut, kun hän viimein oli uskaltanut irrottautua väkivaltaisesta suhteesta, että lähipiiri on tuominnut hänet siitä, että liian helposti on nyt menty eroamaan.

Mitäpä jos tehtäisiin nyt niin, että pidätte suunne ihan vain kiinni asioista joista te ette mitään tiedä ja peilaatte omia pelkojanne tai haavojanne johonkin muuhun kohteeseen.