Havaintoja parisuhteesta

Joka kurilla kasvattaa, se lapsensa tuhoaa

Teksti:
Havaintoja parisuhteesta

Osa vanhoista suomalaisista sananlaskuista on suoran väkivaltaisia, kuten ”joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee”. Tämä lienee ajalta, jolloin lasta sai ilman rangaistusta ”kasvattaa” fyysisellä väkivallalla, kuten tukistamalla ja luunapeilla. Onneksi nykyään tämä olisi pahoinpitely, josta on olemassa jo ennakkotapaus, jossa vanhempi tuomittiin hänen tukistettuaan lastansa. Nykyään tukistamisen ja muun väkivallan lastenkasvatuksessa hyväksyy noin muutama prosentti suomalaisista. Toivottavasti heillä ei ole itsellään lapsia.

Kuri on kyvyttömän vanhemman työkalu. Se on laiskan vanhemman tapa saada lapsi tottelemaan. Jo tuo sana totella on kamala. Aivan kuin lapsi olisi jokin koirankaltainen jonka pitää käyttäytyä niin kuin omistaja määrää. Kuria lapseen käyttävä jättää näkemättä sen vaivan, että tutustuu lapseensa, luo häneen yhteyden jonka suojasta oppii lapsen persoonan, tunnistaa hänen tarpeensa ja kohtelee sen jälkeen kuin rakastamaansa ihmistä kuuluu kohdella.

Yhteiskunnassamme on voimia jotka kannattavat kurin palauttamista yhteiskuntaan. Sellaisia paluu menneisyyteen konservatiiveja joille maailma oli siihen aikaan hyvä, kun koulussakin sai karttakepillä vähän sormille hutkaista. Valta, voima ja kunnia ihmisiä joille pelolla kasvattaminen ja johtaminen on ainoa oikea tapa. Koska muuta he eivät osaa ahtaisuudessaan.

Lasta on maailman helppo ”kasvattaa”. Jokainen lapsi on oma persoonansa. Voi olla jopa niin että samassa perheessä olevat lapset ovat niin erilaisia, että heitä pitää ”kasvattaa” eri tavoilla. Koska persoona on tärkein. Eihän esimerkiksi eri herkkyystasolla olevat lapset ole millään muotoa muovailtavissa samanlaisiksi samanlaisilla kasvatusmetodeilla.

Tai on. Heidän mielestään jotka ajattelevat että herkkyydelle paras lääke on kuri. Kyllä sillä saadaan persoona alistettua kurinpitäjän mielivallalle. Sillä sitähän kuri on, alistamista mielivallalle.

Minä rakastan sitä, että oppii näkemään lapsen persoonan. Jos ajattelen esimerkiksi omia herkkiä lapsiani niin osaan kannustaa heidän herkkyyttään vielä enemmän esille. En lähellekään aina parhaalla mahdollisella tavalla, mutta yritys on kova. Ei lapseni tarvitse minua totella. Luon meille kaikille yhteisiä käyttäytymistapoja ja ihan aina kukaan meistä ei siinä onnistu, mutta mitä sitten, ihmisiä me vain olemme. Meillä on lupa virheisiin.

Kuri sanaa en ymmärrä. Rangaistuksen sijaan kannustankin jokaista käyttämään toista samalla kirjaimella alkaa sanaa, rakkautta.

Kuri on kyvyttömille.

X