Havaintoja parisuhteesta

Jokainen meistä tarvitsee elämäänsä muitakin ihmisiä kuin puolisonsa

Teksti: Havaintoja parisuhteesta

Nainen kirjoitti hätääntyneenä. Hän sai miehensä kiinni pornon katselusta. Nainen kirjoitti olevansa huolissaan siitä, että miksi mies haluaa kiihottua muistakin kuin vain hänestä. Eikö hän riitä miehelleen? Haaveileeko mies suhteen ulkopuolisesta seksistä? Katseleeko hän salaa muita naisia kaupungilla ollessaan?

Kirjoitti minulle mieskin. Häntä häiritsee toisten miesten katseet, joita hänen naisensa saa heidän ollessaan juhlissa tai missä milloinkin. Jokainen hymy tai katse, joka kohdistuu hänen naiseensa, on miehelle liikaa. Mies kirjoittaa jopa harkinneensa, että alkaa käydä vähemmän naisen kanssa ulkona. Siitä hän kirjoittaa olevansa joka kerta huolissaan, kun nainen lähtee ilman häntä. Mies kirjoittaa olevansa huonolla tuulella joka kerta, kun vaimo palaa, koska arvelee naisensa vartalon olevan täynnä vieraiden ihmisten katseita.

Eräs nainen kirjoitti minulle kysyen, että voiko hän olla hyvä ystävä miespuolisen työkaverinsa kanssa, vaikka hän elää avioliitossa miehen kanssa. Hän kirjoittaa käyvänsä miespuolisen ystävänsä kanssa syömässä, drinkeillä ja jopa elokuvissa. Hän kokee sen luonnolliseksi eikä näe asiassa mitään ihmeellistä. Niin kuin ei näe hänen aviomiehensäkään, joka naisen kirjoittaman mukaan ei koe asemaansa uhatuksi eikä epäile, että hänen vaimollaan on romanttinen suhde miespuoliseen ystäväänsä.

Ongelma naisen mukaan onkin muun ympäristön suhtautuminen asiaan. Hän on saanut jopa sanallista palautetta läheisiltään, että eikö se ole vähän vaarallista ja outoa käydä illastamassa ja elokuvissa jonkun muun miehen kuin omansa kanssa. Voiko sellainen suhde pysyä vain ystävyyden tasolla?

Istuin muutama vuosi sitten bussiin, joka oli täynnä ihmisiä. Oli istuttava ihmisen viereen, koska ei ollut enää vapaana penkkiriviä, jolla kukaan toinen ei istunut. Vierelläni istui nainen, jolla oli pieni koira sylissään. Kysyin naiselta, että mikä koira se on ja voiko sitä vähän silittää. Nainen ilahtui, että hänen koirastaan oltiin kiinnostuneita. Naisella oli upeat pitkä kynnet. Niissä oli taidokkaasti tehdyt koristeet. Sanoin hänelle, että sinulla on kauniisti laitetut kynnet. Nainen ei enää ilahtunut. Olin ylittänyt henkilökohtaisuuden rajat. Sain kehua ja olla kiinnostunut hänen sylissään olevasta koirasta, mutta en enää siitä, mikä liittyy häneen itseensä. Ehkä hän ajatteli, että yritän iskeä häntä. Ehkä suomalaiseen tapaan ei ollut tottunut kehuihin.

Niinkö se menee? Yrittäessämme olla kohteliaita muita ihmisiä kohtaan, tarkoitusperiämme epäillään. Pieni kohtelias kehuminen tulkitaan ihan joksikin muuksi. Ollessani viinilasillisella jonkun muun naisen kanssa kuin oman vaimoni, niin käynnissä on alkunäytös aviorikokselle. Viereisessä pöydässä katsotaan, että toisella on sormus, mutta toisella ei. Siinä on pakko olla jotain epäillyttävää, että nainen ja mies ovat viinillä tai vaikkapa elokuvissa ihan vain ystävinä.

Parisuhde, jossa liikutaan liian lyhyessä narussa, on parisuhde, joka tulee varmimmin päätymään eroon. Ei se, että katsoo pornoa, viettää välillä aikaa ystävän kanssa, joka sattuu olemaan vastakkaista sukupuolta, kehuu tuntematonta ihmistä bussissa tai vastaa hymyyn hymyllä ole merkki yhtään mistään. Tai on se merkki siitä, että ei halua piiloutua maailmalta. Pitää antaa lupa itselle ja puolisolle kääntää katse kauneuteen, sillä liian ahtaassa tilassa eläminen on pelkästään ahdistavaa. Joskus se kauneus voi näyttäytyä vastaantulevan ihmisen katseessa tai hänen tavassaan kävellä. Miksi pitäisi kääntää katse poispäin ja teeskennellä, että yhtään ei kiinnosta katsoa?

Se, että puoliso kehuu myös muita ihmisiä, ei ole toiselta pois. Tai jos puolsolle hymyillään tai jopa flirttaillaan elokuvasalin toiselta puolelta, sekään ei ole toiselta pois. Tai että käy lounastamassa muiden ihmisten kanssa, sekään ei ole toiselta pois. Niin kauan, kun päädymme illalla nukkumaan toistemme viereen, kaikki on parisuhteessa hyvin. Parisuhde ei sillä parane, että köytämme toisemme siihen aviosänkyyn kiinni tai naulaamme toistemme jalat kiinni lattiaan.

Ja mitä seksiin tulee, niin osa siihen tulevasta kiihokkeesta on aina lähtöisin ulkopuolelta. Joka muuta väitää, valehtee jopa itselleen.

Jos kokee jatkuvasti asemansa uhatuksi ja jos tuntee, että jokainen pieni viaton ulkopuolelta tuleva katsekin saa aikaan pelkotilan menetyksestä, niin ehkä parempi ratkaisu on pysähtyä sen äärelle, että mistä liiallinen omistamisenhalu ja mustasukkaisuus kumpuaa kuin sitoa puoliso nauloilla parisuhteeseen kiinni. Peloista on hyvä keskustella ja ne on hyvä kertoa puolisolle, mutta parisuhdetta ei voi alkaa rakentamaan omien pelkojen ja haavojen päälle.

Mitä vapaammin ihminen saa hengittää, sitä helpompi vierellä kulkevaa ihmistä on rakastaa.

Lue myös

X