Havaintoja parisuhteesta

”Jos mä eroaisin vaimostani, olisin silti hänen kanssaan ”suhteessa” loppuelämäni.”

Teksti:
Havaintoja parisuhteesta

Tänään saa alkuunsa uusi blogiosio, jossa julkaisen viikon tai jonkun muun epämääräisen ajanjakson parhaan saamani kommentin, sillä olen huomannut, että saan teiltä aivan törkeän hienoja kommentteja. Mielestäni on reilua, että ne pääsevät isommin esille.

Tämän viikon paras kommentti tulee tässä. Kommentin antaja antoi luvan käyttää nimeään kommentin yhteydessä:

”Jos mä eroaisin vaimostani, olisin silti hänen kanssaan ”suhteessa” loppuelämäni. Molempien mahdollisten uusien kumppanien tulisi tämä vaan hyväksyä. Ei hyvää historiaa kannata eikä voi vaan pyyhkiä pois. Vaikka meillä ei olisi mitään romanttista koostuu meidän suhteemme paljon muustakin. Miksi kaikki pitäisi hyljätä vaan, jos yksi palikka poistuisi?”

-Jarno Tapio Lattu

Kuinka kaunis ajatus ja kuinka paljon ihmisten hyvinvointi lisääntyisi, jos kaikki ajattelisivat kuin Jarno. Tämä viisaus pätee etenkin siinä tapauksissa, jos eroavalla parilla on yhteisiä lapsia. Parasta, mitä lapselle voi erossa tehdä, on pitää mahdollisimman hyvät välit entiseen puolisoonsa eli lapsen toiseen vanhempaan.

Kyseinen kommentti tuli tekstin perään, jossa eronnut nainen kertoi suhteestaan entiseen kumppaniinsa, jonka kanssa on edelleen läheinen ystävä, vaikka molemmilla heillä on jo uudet puolisot. Koska miksi polttaa siltoja takanaan, jos kahden ihmisen välisestä suhteesta on yksi tai kaksi yhdistävää elementtiä poissa, sillä kuten Jarno sanoi, hyvin moni yhdistävä elementti jää vielä jäljelle.

Helpommin sanottu kuin tehty. Ehkä, mutta silti Jarnon kommentti on ajatuksena kaunis, humaani ja rakkaudellinen, että se ansaitsee tulla blogini historian ensimmäiseksi viikon parhaaksi lukijan kommentiksi, perusteluna se, että aina on mahdollisuus jonkun huononkin keskellä, kuten esimerkiksi ero, säilyttää mahdollisimman paljon sitä hyvääkin. Tässä tapauksessa elämänmittaisen ystävyyden.

Kiitos Jarnolle kauniista kommentista.

X