Havaintoja parisuhteesta

Kahdeksan tapaa pilata parisuhde

Teksti: Havaintoja parisuhteesta

10 asiaa, joita miehet paheksuvat puolisossaan. Anna-lehdessä muutama vuosi sitten julkaisema artikkeli kyselystä, joka oli tehty yhdysvaltalaisille miehille. Tästä artikkelista innostuneena kirjoitan oman kahdeksan kappaleen listani samaisesta aiheesta. Toki uskon, että lista koskee molempia sukupuolia, sillä eiväthän nämä parisuhteen ennemmin tai myöhemmin lopettavat piirteet ole sukupuoleen sidottuja. Ensimmäiset neljä ovat kyselyn listalta, jotka itsekin allekirjoitan.

Vähätteleminen:

”Kukaan ei kestä sitä, että puoliso puhuu alentavasti ja kohtelee kuin lasta. Eikä kukaan halua kokea, että puoliso pyörittää yksin miehensä koko elämää. Jatkuva ohjailu saa miehen tuntemaan riittämättömyyden tunteita ja sitä, että ei kelpaa sellaisenaan.”

Puolison alentaminen itsensä alapuolelle tiedostaen tai tiedostamatta on yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan yksi suurimpia avioeroihin johtavia syitä. Hyvä niin, sillä kenenkään ei pidä jäädä toisen kotieläimeksi. Sellaisia hihnaroolileikkejä voi halutessaan harrastaa rakkaansa kanssa piristämään seksielämää, mutta jatkuva hihnassa pitäminen ei ole enää leikkiä eikä rakkautta, vaan hyvä syy lähteä.

Arvostuksen puute:

”Miehelle on elintärkeää kuulla, että olet hänestä ylpeä ja että hän on hyvä kumppani. Kun miehet saavat riittävästi hyvää palautetta toiminnastaan, he tuntevat itsensä rakastetuksi ja hyväksytyksi ja itsevarmuus heijastuu parisuhteen kaikkiin alueihin.”

Niin se menee. Jatkuva arvostelu ja huomauttaminen johtaa samaan tilanteeseen kuin vähättelemisen kanssa. Se murtaa itsetuntoa ja miehen otteissa alkaa näkyä alistumista vallitsevaan tilanteeseen ( parisuhteen Tukholma-syndrooma). Tilannetta hän saattaa paeta olemalla helvetin paljon poissa kotoa ja/tai kääntämällä katseensa sinne, josta saa haluamansa arvostuksen.

Tarve muuttaa toista:

”Jos mies ei tunne, että hänen kotinsa on hänenkin linnansa, hän saattaa tuntea elävänsä laatikossa, jossa hänen odotetaan käyttäytyvän koko ajan siististi ja kunnollisesti. Silti kummankin suhteen osapuolen pitäisi voida elää parisuhteessa omana itsenään.”

Useinhan sitä jauhetaan, että parisuhteen yksi tärkeimmistä opeteltavista asioista on hyväksyä toisen ihmisen erilaisuus ja antaa ihmiselle tilaa olla oma itsensä. Sitähän sillä tilan antamisella toiselle tarkoitetaan. Jos puoliso tuntuu siltä, että häntä pitää koko ajan muuttaa, niin eikö helpompaa olisi vaihtaa puoliso, joka lähtökohtaisesti ei tarvitse muuttamista? Pääsisi helpommalla molemmat. Ihminen ei voi muuttaa kuin itseään.

Puuttuminen isänä tai vanhempana olemiseen:

”Jos nainen ei luota mieheensä lasten hoitamisessa, hän lähettää samalla kumppanilleen viestin siitä, että hän on oikeassa ja mies väärässä, vaikka kyse on usein vain erilaisista tavoista tehdä asioita.”

Tämä on arka aihe kirjoittaa, sillä monessa perheessä toki on niin, että isä ottaa kakkosvanhemman roolinsa ihan vapaaehtoisesti, mutta liikaa on myös perheitä, jossa isä alennetaan kakkosvanhemmaksi, vaikka hän tahtoisi olla jotain muuta. Asiantuntijat peräänkuuluttavat tässä sanaa luopuminen ajatuksesta, että on oikeassa ja korvaamaton. Kova savotta toteutettavaksi.

Seuraavat neljä piirrettä eivät olleet artikkelin listalla, mutta omallani ovat.

Kapeakatseisuus:

Rakastan ihmisiä, jotka uskaltavat katsoa sivuille. Ihmisiä, jotka eivät kangistu kaavoihinsa ja pitävät elämää enemmän seikkailuna kuin suorituksena. Ihminen rakentaa eteensä muurin ja pienessä tilassa loppuu ilma sekä itseltään että puolisolta. Silloin kun ihminen ei halua enää kokeilla uusia asioita, hän on henkisesti kuollut. Kapeakatseisuuden tilalla voisi käyttää myös sanaa tylsämielisyys.

Epähumaanius:

En voisi kuvitellakaan olevani parisuhteessa ihmisen kanssa, jonka mielestä ihmisoikeudet ovat lähinnä tarkoitettu poljettaviksi. Rasismihan on päälle jäänyttä koulukiusaamista ja suuremman luokan itsetunnottomuutta ja tunnehäiriö.

Perusnegatiivisuus:

On olemassa ihmisryhmä, jonka nimeksi voisi antaa perusnillittäjät. He vievät negatiivisuudellaan ympäriltään kaiken hengitettävän ilman. Negatiivisen ihmisen kanssa eläminen on kuin harrastaisi seksiä liian kuumaksi lämmitetyssä saunassa. Hetken jaksaa ja ei sekään hetki lopulta kovin kiva ole. Happi ja mieskunto loppuu liian tunkkaisessa ilmapiirissä.

Pullantuoksuisuus:

Olisi ahdistavaa tulla kotiin, joka olisi joka päivä siivottu ja jossa ainakin kerran viikossa tuoksuisi vastaleivotun pullan tuoksu ja eteisessä vastaan tulisi essuun pukeutunut kodinhengetär. Sitähän luulisi elävänsä jossakin paskassa 50-luvun suomalaisessa elokuvassa. Sehän tarkoittaisi sitä, että minulla aviomiehenäkin pitäisi olla jokin ulkoa ohjattu rooli ja mikään ei ole ahdistavampaa ja ihmistä tuhoavampaa kuin olla roolinsa vanki. Sanon tämän siksi,  koska haluan itse olla se pullantuoksuinen kotihenki.

Siinähän sitä. Jos kohtaa ihmisen, jolla on kaikki nämä piirteet, niin kehottaisin juoksemaan taakseen katsomatta. Mitä parisuhteisiin muuten tulee, niin avoimin mielin ja rakastavin sieluin. Rakastamalla täysillä pääsee usein maaliin asti.

Lue myös

X