Havaintoja parisuhteesta

”Katson mieluummin pornoa kuin vaimoni vartaloa”

Teksti: Havaintoja parisuhteesta

Miksi mies ei kosketa?

Kysymys, joka on suosituin toiveaiheista, joista minua pyydetään kirjoittamaan. Kysymykseen ei ole olemassa vain yhtä vastausta, mutta yhden vastauksen kertoo mies omalla tarinallaan. Hänen lähettämänsä viesti aiheesta on minun puoleltani vahvasti muokattu, jotta siitä sai tekstimuodoltaan blogitekstin muotoisen. Tarina itsessään on miehen. Tarina herätti minussa monia pohdintoja, joista kirjoitan miehen tarinan perään.

”Rakastuimme nykyisen vaimoni kanssa hänen ollessaan vielä edellisessä parisuhteessa. Nainen oli täynnä antamatonta rakkautta ja kosketuksia. Samalla hän janosi minun kosketuksiani, sanojani ja rakkauttani. Niin kuin monien muidenkin ihmisten tavoin, parisuhteemme alkuaika oli villi ja intohimoinen.

Tilanteesta johtuen emme voineet edetä suhteessamme niin nopeasti kuin olisimme halunneet. Oli sellainen pieni asia välillämme kuin parisuhde, jossa naiseni oli meidän välillämme alkaneen suhteen lisäksi. Ensitapaamisestamme siihen pisteeseen, että asuimme yhdessä, vei noin vuoden verran.

Seksimme vähentyi muutettuamme yhteen. Se oli silti määrällisesti ja laadullisesti erittäin tyydyttävää, vaikka alkuaikojen jatkuva kiima näytti hellittävän. Suhteemme alkuaikoina puhuimme myös paljon ja itselleni oli tärkeää tietää, että miksi nainen oli halunnut pettää silloista kumppaniaan, kun alkoi suhteeseen minun kanssani.

Hänen sanojensa mukaan heidän suhteensa ei päättynyt hänen pettämiseensä, vaan se oli päättynyt jo pitkä aika ennen sitä, mutta niin kuin monessa suhteessa, siihen tulee vain jääneeksi roikkumaan, koska eroaminen tuntuu ajatuksena niin vaivalloiselta. Lapsia heillä ei onneksi ollut, jolloin eroaminen olisi ollut vielä hankalampaa. Lapsia nainen ei sanojensa mukaan koskaan halua, koska lapset rikkoisivat liikaa hänen maailmaansa. En tuossa vaiheessa kiinnittänyt hänen sanavalintoihinsa huomiota.

Hän tuli pettäneeksi edellistä kumppaniaan siksi, koska ei ollut saanut kosketuksia, huomiota ja seksiä viimeiseen vuoteen ja ihmetteli, että miksi, koska on kuitenkin seksikkään näköinen nainen.

No, tähän kysymykseen sain itse vastauksen seuraavien neljän vuoden aikana. Naisen ei olisi pitänyt olla parisuhteessa yhtään kenenkään kanssa, sillä hänen kanssaan eläminen on sietämätöntä. Se on ehkä julmaa todeta niin, mutta kun on elänyt vuosia henkisesti epäkypsän ja henkistä väkivaltaa käyttävän naisen kanssa, niin koen olevani oikeutettu niin sanomaan.

Huomasin pian yhteen muuttamisen jälkeen, että nainen oli todella jyrkkä ja kompromissikyvytön. Minä taas kilttinä ja tottelevana miehenä en osannut olla siitä huolissani, vaan mukauduin hänen toiveisiinsa ja tahtoonsa. Olin niin rakastunut, että näin hänen piirteensä vain rakastettavina.

Ehdimme mennä maistraatissa naimisiin ennen kuin tilanne alkoi karata käsistä. Minusta alkoi tuntumaan pian siltä, että olen enemmän vaimoni vihollinen kuin rakastettu. En osannut tehdä mitään oikein, oikealla tavalla, en osannut puhua oikeilla sanoilla, en osannut tehdä ruokaa oikeilla astioilla tai maustaa ruokaa oikeilla mausteilla. Olin hänen sanojensa mukaan liian lihava, ryhditön, epäurheilullinen ja epäsiisti. Tämä kaikki, vaikka olin kaikkien mittareiden mukaan normaalipainoinen ja itsestään huolta pitävä henkilö. Myös ammattini oli hänen mukaansa liian huono, jotta hän voisi ylpeänä esittää minua illanistujaisissa ystävilleen.

Pahinta oli tulla verratuksi hänen ystäviensä ja tuttaviensa puolisoihin. Hän tuli käyttäneeksi lauseita, jossa hän vertaili vartaloani ystävänsä miehen treenattuun vartaloon, jonka oli nähnyt jossain sosiaalisen median alustalla. Aloin tuntea itseni hänen seurassaan täysin mitättömäksi, rumaksi ja epämiellyttäväksi. Tähän lisättynä hänen jatkuva arvostelu, nalkuttaminen ja yritys muokata minusta haluamansa alkoi näkyä seksuaalisessa halukkuudessani. Aloin välttää seksiä.

Vaimolleni tämä alkanut seksittömyys näyttäytyi siltä, että en halua häntä enää. Hän tuli torjutuksi monta kertaa ja sen sijaan, että olisin katsonut vaimoni vartaloa, odotin hetkiä, jolloin saan olla yksin ja katsoin sen sijaan pornoa purkaakseni itseni seksuaalisesta paineesta.

Syystä tai toisesta minua pelotti ottaa asia puheeksi, koska minulla oli muutama kokemus alla siitä, että puutuin hänen käyttäytymiseensä ja ne muutamat kerrat johtivat hänen puoleltaan suureen draamaan ja hän sai käännettyä asiat niin, että vika on minussa. Niin kun hän aina sai käännettyä. Riidoissa vika oli aina minussa. Koko ajan hän muisti muistuttaa ja osoittaa, että vika on minussa. Hän on täydellinen. Hän on maailman rakastettavin. Hän on maailman haluttavin. Hän ei kyennyt vastaanottamaan minkäänlaista itseensä kohdistuvaa kritiikkiä.

Sitä minä olen miettinyt, että tämä on jo toinen peräkkäinen parisuhde, jossa mies on lakannut koskettamasta häntä, että eikä hän vieläkään ymmärrä katsoa yhtään peiliin, vaan sysää yhäkin vian ja vastuun toisen ihmisen kannettavaksi.

En vain pystynyt enää seksiin. En halunnut nalkuttavaa vaimoani, josta oli muodostunut lähestulkoon tyranni. Sillä ei ollut mitään merkitystä, että vaimoni näytti todella hyvältä ja seksikkäältä, jos hän kohteli minua kuin märkää tiskirättiä. Pelkkä ulkokuori ei saa housuissani mitään värähtämään. Hän ei arvostanut minua ihmisenä ollenkaan. Silti hän halusi olla kanssani, ehkä siksi, että hänen elämässään piti olla joku, joka kouluttaa.

Niin kuin hän lapsista sanoi. Hän ei halunnut lapsia rikkomaan hänen maailmaansa. Hän ei myös halua miestä rikkomaan hänen maailmaansa. Miehen pitää olla tyydyttämässä hänen huomatuksi tulemisensa, kosketuksen ja seksin tarpeitaan, mutta miehen pitää olla juuri sellainen kuin hän miehestä muovailee.

Sellaista vain ei ole hänelle olemassakaan.

Sain suostuteltua hänet terapiaan, mutta kyse oli vain kahdesta kerrasta ja hän halusi jättää sen kesken. Tiedän siihen syynkin, vaikka hän ei sitä kertonutkaan. Terapeutti kysyi häneltä kysymyksiä, joita kohti hän ei halunnut lähteä kulkemaan. Koska kulkiessaan sinne, vastaan olisi tullut hänen käyttäytymistään selittävät traumat. Surullista tässä kaikessa on se, että pakenemalla hän tulee toistamaan kaavaa koko loppu elämänsä ja lopulta hän tulee jäämään aivan yksin, sillä kukaan ei halua elää tuollaisen ihmisen kanssa kuin hän on.

Suhteemme lopussa olin aivan varma, että vaimollani on jälleen sivusuhde. Hän on taas löytänyt ihmisen, joka palvoo häntä ja vaimoni on jälleen ollut täynnä antamatonta kosketusta ja rakkautta ja janonnut niitä myös itselleen. Miksi ei olisi? Kaava toistuu. Minulle tämä kaikki olisi ollut yhdentekevää, olin jo päättänyt lähteä.

Sille seuraavalle miehelle minun tekisi mieleni sanoa, että pakene kun vielä voit.”

Bloggarin ajatuksia:

Saan miehiltä harvoin viestejä. Tämä on ehkä kolmas tämän vuoden julkaisemani mieheltä tullut tarina. Kirjoituksiin tulleista kommenteista minua on hämmästyttänyt muutama seikka. Yhteen vastaavanlaiseen tekstiin sain muutamiakin kommentteja siitä, että miksi mies on niin tossu, että antaa tulla itsensä tallotuksi. Vastuu tilanteesta siirretäänkin täysin miehen kannettavaksi. Naisen systemaattisen henkisen väkivallan uhriksi joutuneelta mieheltä penätään vastuuta tilanteesta.

Niin, miksi mies tai nainen jää väkivaltaiseen suhteeseen?

Jäämiseen lienee monia syitä, joita me emme koskaan saa tietää. Vähäisin ei liene se syy, joka monen kommentoijan suusta meille joka tekstin jälkeen tulee kertomaan, että nykyihminen on niin itsekäs, että eroaa liian heiveröisistä syistä. Ehkä mies on ajatellut, että raju henkinen väkivalta on liian heiveröinen syy.

Tietenkin miehen olisi pitänyt lähteä jo aikoja sitten. Kenenkään ei pidä olla toisen ihmisen muovailuvahaa tai koira. Varsinkaan tapauksessa, jossa suhteen toinen osapuoli ei edes halua kasvaa tai terapoida menneisyyttään. Silloin on vain lähdettävä. Liian moni on silti lähtemättä. Tiedättekö, mihin se tässä tarinassa olisi voinut johtaa. Se olisi voinut johtaa siihen, että toinen olisi saanut vieraalta ihmiseltä hyväksyvän ja ihailevan katseen, joka olisi johtanut suhteen ulkopuoliseen seksiin.

Tiedättekö miksi sanotaan ihmisiä, jotka ovat ajautuneet suhteen ulkopuoliseen seksiin? Heitä kutsutaan pettäjäpaskoiksi, muna edellä kulkeviksi narsisteiksi, perheenrikkojiksi, huoraäideiksi ja monella muulla hyvin halventavalla termillä.

Sillä taas ei ole yhtään mitään väliä, että mitä parisuhteessa on ennen pettämisiä tapahtunut. Suurin perkele on aina se, joka pettää. Mitäpä pienestä useamman vuoden kestäneestä väkivallasta sen rinnalla, että ihminen kokee monen vuoden jälkeen hyväksyntää ja kosketusta. Jälkimmäinen on moraalitonta ja itsekästä paskaa. Koska erota ei ennen pettämistä voi, koska me nykyihmiset ollaan niin itsekkäitä, että me eroamme ensimmäisestäkin vastoinkäymisestä ja aivan liian helposti. No, niin meille monesta suunnasta sanotaan.

Mitä tarinan naiseen tulee, niin hän on seuraavassa parisuhteessaan, joka tulee päättymään muutaman vuoden päästä seksittömyyteen ja koskemattomuuteen.

Ellei hän viimein katso peiliin ja näe siellä syyllistä ja aloita sen jälkeen itsetutkiskelua ja terapiaa.

Ennen sitä hänen ei pitäisi olla yhtään kenenkään kanssa parisuhteessa.

Lue myös

X