Havaintoja parisuhteesta

Kauppalistassa tamponeja

Teksti: Havaintoja parisuhteesta

Puoliso pyysi, että kävisinkö kaupassa. Vastasin, että tottakai, sinnehän olen menossa. Kysyin mitä tarvitsee ostaa. Tampooneja, vastasi. Sanoin, että en minä pelkkiä tamponeja kehtaa ostaa.

Enkä minä edes osaa ostaa oikeita.

Pian kävelin kohti kauppaa. Kaksi tyhjää tampoonipakettia mukana, jotta osaan ostaa oikeita. Toinen oli vaaleanpunainen ja toinen vaaleansininen. Hikikarpalot alkoivat kohota otsalleni. Olin jänistää ja suunnittelin, että annan rahaa jollekin rouvalle ja pyydän matalalla äänellä hakemaan minulle muutaman paketin tampooneja. Lopulta sain jalkani liikkumaan.

Tein suunnitelman. Kävin ensiksi hakemassa koriin jotain muuta.

Jotain isoa, joka peittää tampoonipaketit ostoskorissa. Otin maitopurkin ja mehupurkin. Puolitoista litraa Pepsiä. Sen jälkeen kävelin luimussa kuin varas tampoonien luokse. Erilaisia tampoonipakkauksia kokonainen hyllyllinen. Ei tämä sujuisikaan niin nopeasti kuin kuvittelin.  Raotin kangaskassiani katsoakseni tyhjiä paketteja. Enhän toki niitä ulos kehdannut sieltä ottaa. Tuntui että ympärilläni vilkkuivat tuhannet silmäparit. Harhailin sekavana tampoonihyllyn edessä.

Lauantaina hakiessani Alkosta viiniä, myyjä tuli kysymään minulta, että voiko auttaa ja mihin tarkoitukseen viini on tulossa. Pelkäsin saman toistuvan. Että kohta eteeni astelee myyjä. Kysyy voiko auttaa ja mihin tarkoitukseen tampoonit ovat tulossa. Olin jo päättänyt vastaavani, että heti nautittavaksi. Lopulta nappasin pari pakettia tamponeja hyllyltä. Asetin ne ostoskorissa Pepsin alle ja lähdin kassalle.

Valitsin kassan, jossa oli myyjänä mies. En minä tiedä syytä, että miksi hävettäisi enemmän mennä tampoonipakettien kanssa naisen kassalle. Asettelin ostokseni hihnalle. Juomapurkit eteen ja Pepsin taakse. Siihen väliin, suojaiseen taskuun asettelin tampoonit. Taakseni asteli pariskunta. Ajattelin, että huomaavatkohan.

Kunnes tapahtui jotain odottamatonta. Kassa vaihtui. Juuri ennen vuoroani mies lähti pois ja luovutti paikkansa nuorelle naiselle. Pupillini turposivat järkytyksestä. Eikä siinä vielä kaikki. Naisen otettua toisen tampoonipaketin käteensä, kone ei lukenut viivakoodia. Hän heilutteli pakettia edestakaisin päätteen edessä kuin suosikkijoukkueen lippua ja sen jälkeen näpytteli numero kerrallaan koodin koneeseen. Ei auttanut hihnan suojatasku.

Kotona huokaisin helpotuksesta. Tein sen. Ostin tampooneja. Aplodeja. Aplodeja. Vuoden parisuhdemies-titteliä odotellessa. Kunnes hän huomasi, että toinen paketti on väärä. Siinä oli värjätty yksi pisara liian vähän.  Tulevat tapahtumat alkoivat pyöriä filminauhana päässäni. Minä seison Prisman kassalla tampoonipaketti kädessä ja selitän, että väärän kokoisia, ei sopinut, voidaanko vielä vaihtaa.

Minut armahdettiin. Sanoi, että menköön kolmella pisaralla.

Ensi kerralla pyydän jo myyjää esittelemään eri vaihtoehtoja.

Lue myös

X