Havaintoja parisuhteesta

Keski-ikäinen sexypeikko.

14.12.2015 Teksti: Havaintoja parisuhteesta

Lääkäri kielsi puhumisen, koska äänihuulet ovat jotenkin turvoksissa.

Pariksi päiväksi vain, mutta ajattelin valehdella vaimolle, että ainakin kuukaudeksi.

Saisi elää sellaista normaalia suomalaista parisuhdetta, jossa mies on helposti kuukauden pari sanomatta yhtään mitään.

Puheen sijasta alan viestittää kehollani ja mitä kehoni ei saa sanottua, niin viittomakielellä.

En minä kyllä oikeata viittomakieltä osaa, mutta kyllähän sitä sormillaan voi viestiä.

Laittaisin joku tunnelmallinen ilta, kynttilöiden väpättäessä levottomasti jaloissaan kuin sohvalla istuvan mieli, toisesta kädestä peukalon ja etusormen ympyräksi ja toisen käden etusormea liikuttelisin sen sisällä edestakaisin. Tehostaisin viestiä pyörivällä lanneliikkeellä. Siinä ei sanoja tarvittaisi.

En minä pysty olemaan puhumatta. Kymmenen minuuttia on maksimi, että pystyn olemaan hiljaa.

Siksi emme käy paljoa elokuvissa. Se on muille katsojille ilkeää, kun minulla alkaa hetken hiljaisuuden jälkeen heti tunnepuhehammasta kolottaa. Parempi pysyä siis kotona, että saa mies puhua silloin kun miestä puhututtaa ja kylläpä sitä miestä puhututtaakin.

Sitä paitsi tänä aamuna, vaimon lähdettyä töihin, avasin kiellosta huolimatta suuni puhuakseni ja well helou, mitä sieltä kurkusta ulos tulikaan. Sellainen käheä-ääninen seksikäs miesääni, että sellaista ei tässä kaupunginosassa ole kuultu aikoihin, ehkä koskaan. Lisäksi peiliin katsoessani huomasin, että hiukseni olivat yön jäljiltä kivasti pörhöllään. Kyllä menetti vaimo paljon olemalla pois kotoa. Olisi kerrankin kokenut sellaisen keski-ikäisen sexypeikon käheä-äänisen karjahduksen, että olisivat vaatteet tippuneet itsestään päältä.

Katsellessani peilikuvaani ja kuunnellessani ääntäni, olisin ihastunut tuohon kuvajaiseen, ellen se olisi ollut minä itse. Peilistä katsoi aika hyvän oloinen saalis. Kroppa ei näyttänyt olevan täydellisen timmissä kunnossa, mutta ei sexypeikoilla tarvitsekaan olla. Vähempikin riittää, nimittäin sexypeikon avut sijaitsevat aivan jossain muualla kuin lihaksissa ja voimassa. Elintarvikkeilla mitattuna, hinnoittelin peilistä katsovan sexypeikon kilohinnaltaan avokadon tasolle. Vähän valkosipulia, limettiä, chiliä, loraus oliiviöljyä ja kourallinen basilikanlehteä, niin minusta saisi sellaisen trendikkään pastan. Ei sellaista reseptiä seuraamalla synnytettyä, vaan käyttäen mielikuvitusta, kokeilunhalua ja tuhmimpia mausteita, mitä kaapista löytyy. Nimittäin käheän äänen ympärille on syytä synnyttää äänen arvoinen kokonaisuus ja sellaista ei joka kodin kokkauskirjasta löydy.

Kaikki tämä jäi vaimolta nyt kokematta, kun ei ollut kotona tuona miehisen elämäni täydellisempänä hetkenä. Olisin avokadopastana ollut syötävissä. Olisi vaimo voinut heittää päälleni hieman parmesaania ja pyörittää haarukan ympärille. Nämä hetket pitäisi käyttää hyväkseen, sillä en minä tästä enää tuoreemmaksi muutu ja tällaisia aamuja, jolloin mies on kuin kreikkalaisen mytologian rakkauden Jumala, lisättynä äänellä, jonka rinnalla radiomainosten miesäänetkin kuulostavat piipitykseltä, ei ihan joka viikko tule.

Onneksi edes silloin tällöin taajuudet on säädetty oikealle asemalle. Istuu sitä sitten vaimon viereen tai kävelee kaupungin kaduilla, niin päät kääntyvät. Useimmiten kylläkin pois päin, mutta ei se tarvitse kuin sen yhden katseen, joka jää kehoon kiinni ja siihen se jää ehkä jopa asumaan, tosin välillä poistuen, kuten tänä aamuna, mutta ainahan niitä tulee uusia aamuja ja uusia tulehduksia kurkunpäähän, jolloin taajuudet ovat taas kohdillaan.

Eikä se ehkä tarvitse sitä tulehdusta kurkunpäähän, eikä käheää ääntä. Kourallisella itseluottamusta saa jo paljon aikaan. Aamulla sängystä loikkii esiin keski-ikäinen sexypeikko. Silloin saa iskeä kiinni, kysymättä ja pitää olla nopea. Niitä hetkiä ei elämän jälkeen enää ole tarjolla.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *