Kyllä nainenkin lyö
Suomi on sijalla kaksi, kun Euroopan Unionin valtioita laitetaan järjestykseen liittyen naisen kokemaan lähisuhdeväkivaltaan. Tämä ei ole mairitteleva tulos meille suomalaisille miehille ja olen aiheesta lukuisia kirjoituksia kirjoittanutkin. On jopa hurjaa ajatella, että koti on yksi vaarallisimmista paikoista parisuhteessa elävälle naiselle. Tätä aihetta ei voi koskaan pitää liikaa esillä.
”Miksi et koskaan kirjoita väkivallasta niin, että nainen on tekijä ja mies uhri?”
Tätä kysymystä minulta kysytään lähes aina, kun olen julkaissut lähisuhdeväkivallasta kertovan lukijan tarinan ja kysyjä on viestillä lähestyvä mies. Vastaus on helppo. Minulla ei ole itsellä kokemusta väkivaltaisesta kumppanista ja minulle ei lähetetä tarinoita, joissa nainen on tekijä ja mies uhri.
Kunnes havahduin, että olenhan minä saanut niitä tarinoita ja aiheesta kirjoittanutkin monia tekstejä, kuten esimerkkinä alla oleva.
Jos asiaa kärjistää, niin puhuttaessa väkivallasta, voi sanoa, että mies lyö nyrkillä ja nainen sanoillaan ja uhkauksillaan. Naisten väkivalta on tyypillisimmin huomattavasti enemmän henkistä kuin fyysistä. Henkinen väkivalta on muun muassa vähättelyä, julkista nöyryyttämistä, kontrolloimista ja vallankäyttöä. Yleistä naisten harrastamaa väkivaltaa on myös eron jälkeinen kosto, jossa käytetään lasta välineenä.
Fyysisessä väkivallassa naiset käyttävät useimmin kättä pidempää kuin miehet, myös raapiminen ja avokkaat ovat toki väkivaltaa. ( Tietolähteenä olen käyttänyt lähisuhdeväkivaltaan erikoistuneen Hyvinpitely.fi asiantuntijoita.)
Henkinen väkivalta on vaikea tunnistaa. Kaikki eivät edes ymmärrä joutuneensa väkivallan kohteeksi, jos hänen puhelimensa on luettu salaa tai jossa hänet pakotetaan näyttämään viestinsä. Asian voi pienentää omassa päässään pienemmäksi, mutta kyseessä on väkivaltainen teko.
Eivätkä kaikki miellä väkivallaksi sitäkään, että tulee naisporukassa häpäistyä oma puolisonsa käyttämällä hänestä halventavia termejä. Kyseessä on puhdas henkisen väkivallan muoto.
On sanottu, että henkisestä väkivallasta ei jää mustelmia, joten sitä on vaikea todentaa. Vaikean siitä tekee myös se, että moni ei tiedosta elävänsä henkisesti väkivaltaisen kumppanin kanssa. Väkivalta mielletään usein väkivallaksi vain silloin, kun siihen liittyy fyysinen toimenpide.
Olen verrannut väkivaltaa pettämisen käsitteeseen. Henkinen väkivalta on kuin vuosia kestänyt henkinen pettäminen, jossa toiselle ihmiselle on oltu kuin ilmaa ja häntä on kohdeltu kuin koiraa. Moni ei edes miellä välinpitämättömyyttä pettämiseksi. Kun taas fyysinen pettäminen eli seksin harrastaminen suhteen ulkopuolella on sitä oikeaa pettämistä, kuten on oikeaa väkivaltaa se, kun joutuu fyysisen väkivallan kohteeksi.
Jos onkin niin, että henkisestä väkivallasta ei jää näkyviä mustelmia, niin mustelmat ovat sisäisiä ja saattavat pysyä näkymättöminä esillä jopa vuosikymmeniä.
Kyllä nainenkin siis lyö. Usein lyöminen jää pimentoon, koska se on sanoilla ja käyttäytymisellä lyömistä. Oli väkivallan teko sitten nyrkki tai käsi, niin meidän miestenkin olisi syytä alkaa puhumaan aiheesta ääneen, koska hiljaisuudella saamme aikaan sen, että väkivallan tekijä on aina mies ja uhri on aina nainen, koska niinhän ei joka kerta ole.
Ei ole häpeä kertoa olevansa väkivallan uhri, on sitten mies tai nainen.
Lukuja: turvakotien asiakkaista vuonna 2019 aikuisasiakkaista on ollut miehiä 9 %. Helsingin Seri-tukikeskuksen 2017-2019 asiakkaista 4% on ollut miehiä. Tässä lähteenä THL. Miehiä turvakodeissa vuonna 2019 on ollut asiakkaina 260 ja se on kasvanut vuoden takaisesta 33% (lähteenä YLE)
Lukuihin pyysin apua aiemmin mainitulta Hyvinpitely.fi -yrityksen asiantuntijoilta.
Kommentit