Lakkaa uskomasta sinulle jankattuihin parisuhdevalheisiin

Alkuun esimerkki naiselta, joka on aivopesty pahimmillaan yhteen ihmisen omaa hyvinvointia suuresti heikentävään ”parisuhdeviisauteen”. Se fraasi kuuluu, että ei saa antaa periksi liian helposti ja ihmiset eroavat nykyään aivan liian löyhin perustein.

”Erään yöllisen riidan aikana hän nousi sängystä ja tuli minun puolelleni sängyn viereen, kumartui minua kohti ja tuijotti siinä uhkaavana, kun itse makasin sängyssä siinä alapuolella. Mies puristi kätensä nyrkkiin, jatkoi loputonta jankkaustaan (miksi minun pitäisi näyttää puhelimeni, tai miksi en vain voisi tunnustaa, että petän häntä – mitä en todellakaan ollut tehnyt).

Näin miehen silmistä, että nyt ollaan lähellä, että hän lyö minua ensimmäisen kerran. Minua pelotti tietysti ensin, mutta yhtäkkiä pelko meni ohi ja sanoin ”lyö vaan!” Mies hätkähti, näki ehkä minun katseestani, että enää en pelkääkään häntä, ja hän näytti kuin heräävän jostain ja perääntyessään sanoi ”ei, en minä lyö”.

Ja minua harmitti, että hän ei lyönyt! Olisin ollut valmis ottamaan lyönnit vastaan, en pelännyt yhtään. Tuossa vaiheessa vielä ajattelin, että tarvitsen jonkun syyn eroon – niin kuin niitä ei vielä olisi ollut! Olin sanonut jonain päivänä työkaverilleni, että kunpa mies edes löisi, niin voisin erota. Työkaveri kauhisteli ja sanoi, että sitä et voi jäädä odottamaan! Onneksi kuitenkaan ei lyönyt, enkä minä jäänyt sitä odottamaan.”

Tämä viesti kauhistutti minua, sillä tiedän, että tämä on tarina aivan liian monen samankaltaisen joukossa. Pelkkä piinaavaa väkivallan uhka ei ollut naisen mielestä edes riittävä syy erolle, vaan eroa olisi voinut vasta harkita sen jälkeen, kun henkinen väkivalta olisi kääntynyt tekojen puolelle. Miksi? No siksi, koska nainen, niin kuin iso osa meistä, on kuullut tuon ihmisen hyvinvointia ja välillisesti jopa hengenvaarallisen parisuhdevalheen, että liian löyhin perustein ei pidä erota ja eroon on oltava tarpeeksi iso syy, muuten tulee luovuttaneeksi aivan liian helpolla.

Tähän tämä parisuhdeaivopesu sitten johtaa. Ihminen toivoo puolisonsa lyövän, jotta saa viimein riittävän hyvän syyn lähteäkseen. Aivan kammottava tapa suhtautua parisuhteeseen ja suorastaan rakkauden rienausta. Miksi parisuhteen tai avioliiton pitäisi olla tärkeämpää kuin rakkauden ja ihmisen hyvinvoinnin? Miksi parisuhteet ja avioliitot nostetaan ihmisen mielessä niin korkealle jalustalle, että sen alttarilla ollaan valmiita luopumaan jopa omasta onnellisuudesta ja hyvinvoinnista?

Hyvä, toimiva ja rakastava parisuhde on kaunis asia. Kuinka ihanaa onkaan rakastaa ja tulla rakastetuksi. Kaksi toisilleen sopivaa ihmistä, joiden välinen rakkaus jalostuu yhteiseksi haluksi olla parisuhteessa, joka antaa kantajilleen onnellisuutta ja hyvinvointia. Parisuhde, jota ei ohjaa yhteiskunnallinen paine tai pakko sen onnistumisesta. Paine, jota luodaan harhaisilla parisuhdevalheilla ja mantroilla.

Ei kai avioliiton pidä olla kuin joku kultti, josta ei pääse millään eroon. Enkä sano tässä, että eroaminen olisi jotenkin helppoa ja enkä sano esimerkiksi väkivallan uhan alla elävälle ihmiselle, että miksi et vain lähde? Se olisi uhrin asettamista syytetyn asemaan. Hän ei lähde, koska se ei ole niin helppoa ja yksinkertaista. Joten miettikää tämän lähtökohdan rinnalle sitä ulkoa opittua fraasia ja ihmisten syvää syyllistämistä, joka termi ihmiset eroavat nykyään aivan liian helposti ja että mitä se kuulijassa aiheuttaa. Miettikää, miltä tuntuu ihmisestä, joka on esimerkiksi kiinni väkivaltaisessa suhteessa, kuulla tuo helvetillinen fraasi?

Parisuhdearvot laahaavat vielä monilta osin vuosikymmeniä aikaa perässä. Nämä arvot, jotka alleviivaavat vain yhtä asiaa parisuhteiden onnistumisessa ja se on parisuhteen pituus. Niistä arvoista käsin kumpuaa myös minulle lähetetyt solvaavat palautteet, joissa minua ohjataan lopettamaan parisuhdeblogi, koska eihän minulla ole uskottavuutta aiheesta kirjoittaa, koska en ole ollut kenenkään yhden ihmisen kanssa yli kahtakymmentä vuotta parisuhteessa. Vasta silloin on oikeutettu kirjoittamaan parisuhdeblogia.

Mutta tiedättekö mitä ihmiset? Kerron teille salaisuuden. Parisuhdettanne ja omaa elämäänne ja hyvinvointiinne liittyvissä asioissa teidän pitää kuunnella vain yhtä ainoaa tahoa. Arvaattekin varmaan, että mitä tahoa tässä tarkoitan?  Aivan oikein, teidän pitää kuunnella vain itsenne. Ei sitä naapurin Pirkkoa tai Marttia, jolla on esittää vahvana mielipiteenä, että ihmiset eroavat aivan liian löyhin perustein tai että ei ole oikeastaan mitään syytä sille, että kun on kerran sanottu tahdon, että siitä mihinkään sitten lähtisi. Vastamäen on kestettävä tarpeen tullen jopa puolison loputon paska käyttäytyminen ja omasta hyvinvoinnista luopuminen.

Amatööribloggarina totean karkealla kielenkäytöllä, josta siitäkin varmasti tulee naapurin Pirkolta tai Martilta palautetta, että vitut tarvitsee.

Sinun elämäsi. Ei tarvitse odottaa sitä ensimmäistä lyöntiä.