”Liian lihava rakastettavaksi ja haluttavaksi”
”Olen ollut noin kymmenen vuotta yhdessä puolisoni kanssa. Seksi suhteessamme on hiipunut aikalailla viimeisen viiden vuoden aikana. Nyt sitä ei käytännössä enää ole.
Syytä tähän kysyessä olen saanut vastaukseksi kierrellen ja kaarrellen painoni tai etten pidä huolta itsestäni. Tavatessamme tosiaan muistutinkin oikeastaan huippumallia keholtani, ylimääräistä ei ollut senttiäkään.
Edelleenkin käytän 36/38/M-kokoisia vaatteita. Enkä näe itsessäni lihavaa ihmistä lainkaan, toki en ole aivan huippumalli/bikinifitness kuosissa, ylimääräistä on siis muutamia kiloja/senttejä, mutta siitä huolimatta hoikka ja pukeudun viehättävästi.
Muutamille ystäville asiasta avautuneena he ovat järkyttyneet ja kehottaneet minua eroamaan ennenkuin itsetuntoni on romuttunut. Ja onhan se toki kovia tässä nyt kokenutkin. Olen aina kokenut olevani liian iso, ihan jo senkin takia että olen verrattain pitkä ihminen, nyt sitten tämä suhteen sisältä tuleva kritiikki.
Tunteeni vaihtelevat vihasta epätoivoon ja turtumukseen. Kukaan muu ei koskaan ole puuttunut ulkonäkööni tällä tavalla, enkä osaa käsitellä asiaa, aluksi en edes uskonut sitä, koska en tunnista itseäni siitä. Mutta tosiasia se tuntuu kumppanille olevan, sillä mitään seksuaalista ei välillämme ole tapahtunut pitkiin aikoihin. Hän ei halua tehdä yhtään aloitetta ja torjuu myös minut.
Joten uskottava se siis on, olen liian lihava rakastettavaksi tai haluttavaksi. Olen ehdottanut parisuhdeterapiaa, mutta hän ei usko sieltä ratkaisun löytyvän, ei ole kuitenkaan täysin kieltäytynyt lähtemästä. Ratkaisu löytyisi varmaan kuntosalilta, kunhan jaksaisin kurinalaista fitness elämää. Ehkä sitten voisin olla oman elämäni kisalavalla, eli kotona onnellinen. Tai sitten en.
Tuntuu että omat voimavarat on loppu..
Kommentit
Jätä tuollainen mies, ole itseesi tyytyväinen. Älä anna hänen määritellä itseäsi, älä anna kenellekään sellaista oikeutta!
Kommentit
En usko, että tulet enää kelpaamaan. Valitettavasti.
Oma kokemukseni: olin kurvikas nuori nainen kun tapasin miehen. Hyvin pian alkoi huomauttelu painostani ja, että ei ole hyvä, että käytän tiukkoja vaatteita koska vatsani on iso. Silloin olin oikeasti hoikka. Kun katson sen ajan kuvia en voi kuin miettiä miksi ihmeessä mies näki tehtäväkseen sanoa noin. Näytin hiton hyvältä! Olin hyvällä itsetunnolla varustettu, mutta iän myötä painoa alkoi kertymään. Lasten myötä vielä lisää. Oma epävarmuus ja epämukavuus kasvoivat, mies ruokki sitä. Huomasin ajattelevani, että jos laihtuisin sinne 60kg kohdalle jossa olin silloin kun tavattiin niin kelpaisin taas, olisin taas miehen mielestä kaunis…
Monta mutkaa myöhemmin ero tuli, mun toimesta. Eron jälkeen juttelin miehen hyvin tunteneen henkilön kanssa joka sanoi pysäyttävästi, että kai tiedät, että et olisi koskaan kokonaan kelvannut miehelle? Aina olisi tullut jotain muuta, jossa pitää olla parempi. Ei olisi riittänyt laihtua 60kiloiseksi. Lausahdus avasi silmät – näinhän se on! Hänellä on omia kipukohtiaan ja nostaa omaa itsetuntoaan painamalla muita. Ero oli valitettavasti ainoa oikea ratkaisu, jos halusin olla onnellinen.
Muisto exästä: en ollut lihava, mutta koska olin normaalipainoinen enkä LAIHA olin hänestä lihava. ”Laihduta vähän, ottaisit mieluummin salaattia, minusta olisi kiva jos alkaisit harrastaa jotain urheilua.”
No minähän lahdutin. Painoindeksi oli lopulta 18. Olin laiha! Mutta voi, ”olisin toivonut että sun tissit ois alkanu näyttää isommalta :/”
Itsetuntoni oli jo valmiiksi romuna, siksi en heti lähtenyt. Ajattelin ettei minua kukaan muu halua, olin jämähtänyt kotiseudulleni missä oli lähinnä entisiä koulukiusaajiani ja tuo exäni joten ihmisarvoa minulle ei sieltä oikein löytynyt. Onneksi tuli muutto toiselle paikkakunnalle opiskelemaan ja eri ihmiset ympärille, sieltä löytyi ihmisiä jotka aidosti pitivät minusta vaikka lihoinkin muutaman kilon. Silmiäavaava kokemus senaikaiselle minulle. Exästä tuli ex. En siis ole hänelle vihainen, vaikka muistot kommenteista yhä pistelee olen enempi huvittunut. Olipahan elämänkokemus tuokin. Toivottavasti hän löysi itselleen paremman, minä löysin.
Jätä tuollainen mies, ole itseesi tyytyväinen. Älä anna hänen määritellä itseäsi, älä anna kenellekään sellaista oikeutta!