Havaintoja parisuhteesta

”Miehelläni olisi ollut täysi syy alkaa vihata minua, mutta hän sanoikin että kaikki on hyvin”

Teksti: Havaintoja parisuhteesta

”Minun vuoroni antaa arvostusta ex-miehelleni. Olimme yhdessä kaksitoista vuotta, joista viimeiset viisi vuotta naimisissa. Viimeisen kolmen vuoden aikana suhteemme väljähtyi ja lakkasi monella tapaa olemasta. Me annoimme sen olla. Siinä se kulki sivussa ja ajattelimme, että emme muuta edes kaipaa elämäämme. Kunnes tapahtui se mitä tässä tilanteessa saattaa tapahtua, ihastuin korviani myöten työkaveriini joka tuli uutena työpaikalleni.

En saanut siitä sanottua miehelleni. Enkä saanut ihastusta sammumaan työkaveriini. Kunnes eräällä työmatkalla ihastuminen johti fyysiseen kanssakäymiseen ja menin sänkyyn työkaverini kanssa. Tuossa hetkessä en katunut tekoani millään tavalla ja vielä seuraavana aamuna herätessäni hänen kainalostaan en osannut katua tekoani. Katumus iski vasta tullessani kotiin ja nukahdettuani mieheni viereen. Tuonkaan tapahtuman jälkeen minulla ei ollut kylliksi rohkeutta kertoa asiasta.

Tunteet työkaveriani kohtaan syvenivät ja minulla alkoi olla aika tehdä valintoja. Varasin hotellista huoneen minulle ja miehelleni viikonlopuksi. Päästyämme hotelliin kerroin miehelleni kaiken.

Miehelläni olisi ollut kaikki syy alkaa vihamaan minua sillä sekunnilla ja hänellä olisi ollut siihen täysi oikeus. Tiedättekö mikä oli mieheni ensimmäinen lause kaiken kertomani jälkeen? Se oli, kiitos että kerroit. En ollut osannut odottaa tuollaista reaktiota, sillä rehellisyyden nimissä itse olisin reagoinut toisella tavalla. Tuon yön aikana emme nukkuneet yhtään, vaan puhuimme enemmän kuin koskaan olimme puhuneet. Kerroin hänelle tunteistani ihastustani kohtaan ja puimme omaa suhdettamme ja sitä, että miksi olimme lakanneet huomioimasta toisiamme. Hän ei syyttänyt minua mistään, vaan sanoi ymmärtävänsä, että näin on käynyt, olisi voinut käydä hänellekin ensiksi.

Minä rakastuin tuona yönä mieheeni uudelleen. En romanttisella tavalla, vaan ihmisenä. Ymmärsin kuinka hienon ihmisen kanssa olin elämääni jakanut ja kuinka hienon ihmisen kanssa voisin jakaa yhteisten lasteni vanhemmuutta, mutta ei yhdessä vaan erikseen yhdessä. Aamulla mieheni ehdotti, että haluaisi maksaa vielä seuraavankin yön hotellissa, jotta voisimme puhua loputkin asiat selväksi ja jotta välillemme ei jäisi mitään ylimääräistä kaunaa. Hän oli se joka ehdotti, että voin ilmoittaa ihastukselleni että ollaan viettämässä hotellissa viikonloppua ja puhumassa asioita selväksi. Ihastukseni vastasi sydänemojilla.

Tämä kaikki tapahtui kesällä. Syksyn aikana saimme molemmat muutettua omaan asuntoon. Asumme lastenkin vuoksi lähellä toisiamme. Ihastukseni kanssa olemme tapailleet säännöllisesti. Yhteen emme aio muuttaa, emmekä aio muodostaa uusperhettä. Hänelläkin on lapsia edellisestä suhteestaan. Muuttaessani omaan asuntoon ex-mieheni oli ihastukseni kanssa muuttoapuna ja exäni muuttaessa ihastukseni oli minun kanssani muuttoapuna. Joulun päätimme viettää exäni kanssa yhdessä, koska ajattelimme sen olevan lapsilleni hyvä. Ihastukselleni se tietenkin kävi mukisematta.

Yksi asia, mikä minua on tässä ihmetyttänyt, on muutamien läheisteni ja jopa ystävieni reagointi asiaan. Exääni kohtaan on oltu jopa vihaisia, koska hän reagoi miten reagoi. Monen mielestä hänen olisi pitänyt alkaa vihaamaan minua ja kertomishetkellä hänen olisi kai pitänyt alkaa raivota. Eräs läheiseni sanoi minulle, että exäni reagointi on epänormaalia ja sairasta, että hän on tuskin koskaan ollut tosissani minun kanssani.

Minä olen ikuisesti kiitollinen exälleni siitä, että raivoamisen sijaan hän ottikin minut syliin ja sanoi että kaikki on hyvin. Muut ajatelkoon mitä ikinä haluavat.

Rakastan exääni ihmisenä ikuisesti.”

 

Lue myös

X