Havaintoja parisuhteesta

Mies, jonka vaimo lähti toisen mukaan

Teksti: Havaintoja parisuhteesta

MERKIT:

”Aina hän viihtyi puhelimensa kanssa. Oli uppoutunut siihen istuessani vierelläni sohvalla. Oli uppoutunut siihen istuessani vieressä, kun ajoimme autolla. Oli viimeinen asia, jota iltaisin kosketti ja ensimmäinen, jonka aamulla otti huomioon. En ymmärtänyt, että viimeisten kuukausien aikana puhelimen jatkuvaan käyttöön oli isompi syy kuin riippuvuus.

Toisella hetkellä hän oli hyvin vaisu. Ei huomioinut minua millään tavalla. Toisena hetkenä hän saattoi olla loistavalla tuulella. Ei hän silloinkaan hyvää oloa juurikaan minulle suunnannut, mutta hänen hyvätuulisuutensa vaikutti minuun ja lapsiin positiivisesti. Vietimme hyviä ja iloisia perheiltoja. Arkemme pyöri moitteettomasti. Mitä nyt läheisyyteen ja seksiin liittyen oli hyvinkin hiljaista, mutta ajattelin, että niin se pitkässä parisuhteessa aina menee.

Myöhemmin hänen menonsa alkoivat lisääntyä huomattavasti. Meillä on aina ollut mahdollisuus myös omaan elämäämme, koska emme kumpikaan voisi edes ajatella rajoittavamme toistemme elämää. Jos edes toinen olisi sitä vaatinut, niin suhteemme olisi loppunut ennen kuin se olisi ehtinyt kunnolla edes alkaa. Emme juuri kyselleet toistemme menoista. Toki ne suunniteltiin niin, että ei tullut päällekkäisiä menoja lastemme vuoksi.

En todellakaan tullut epäilleeksi vaimoni menojen oikeaa syytä, sillä miksi minä päätäni sellaisella olisin vaivannut.

HISTORIA:

Parisuhteemme kesti yhteensä kahdeksan vuotta. Suhteemme kahden ensimmäisen vuoden aikana saimme kaksi lasta. Naimisiin menimme vuosi sitten, kun meidät siviilivihittiin maistraatissa ”toisillemme”. Suhteemme oli niin kuin suhteet kai ovat. Alussa suurta huumaa, joka hiljalleen lakastuu yhteisen arjen jakamiseksi. Käytän sanaa lakastuu positiivisessa mielessä, sillä ei kai mikään suhde jatku alkuajan intohimona vielä vuosienkaan päästä. Itse en sellaisia pareja tiedä. Enemmän sellaisia parisuhteita tiedän, joissa intohimoa haetaan salaa tai sovittuna parisuhteen ulkopuolelta.

Olen varma, että puolisonikin on hakenut intohimoa suhteemme ulkopuolelta, mutta ei ole sitä minulle kertonut. Ja miksi edes pitäisi? Joskus on kokonaisuuden kannalta parempi jättää kertomatta. Itse harrastin suhteen ulkopuolista seksiä yhden kerran suhteemme aikana. Se tapahtui työmatkalla ulkomailla silloisen naimisissa tahollaan olevan kollegani kanssa. Liikaa viiniä ja puitteet pettämiselle olemassa. No sitä nyt sattuu kaikkialla, vaikka siitä ei isoon ääneen puhutakaan. Ulkomaita ei lasketa, oli erään työyhteisön sisäpiirin slogan työmatkoja silmällä pitäen.

RAKASTUMINEN:

Vaimoni sanoi, että suhde oli kestänyt vajaan puolen vuoden verran. He olivat tavanneet vaimoni harrastukseen liittyvässä tapahtumassa. Ensin kaikki oli vain pientä sanallista flirttiä puhelimen välityksellä, mutta uteliaisuus ja vahva tunne ajoi lopulta ensimmäiseen tapaamiseen ja sen jälkeen toiseen tapaamiseen ja siinähän tietää, että mihin se kaikki lopulta johtaa. Se johti ihastumiseen ja rakastumiseen.

Niin vaimoni minulle sanoi tuona kesäisenä iltana lastemme mentyä nukkumaan. Hän on rakastunut toiseen mieheen ja hän haluaa lopettaa avioliittomme. Minulla ei ollut tarve tietää yksityiskohtia. Mitä minä olisin tehnyt niillä tiedoilla, että missä he ovat tapailleet ja ovatko he jo harrastaneet seksiä ja mitä he ovat yhdessä tehneet. Vaimoni viimeisten kuukausien muuttunut käyttäytyminen toki sai lopulta syynsä.

Vaimoni oli rakastunut toiseen mieheen. Minulla ei ollut siihen oikein mitään sanottavaa. Seuraavana päivänä aloin miettiä tulevia elämänuutoksia ja sitä, että miten sanoisimme vaimoni kanssa asian lapsillemme.

PETTYMYS:

Mitä minä tunsin vaimoni tunnustuksesta? Tunsin aluksi suurta pettymystä. Pettymystä siitä, että hän ei ollut sanonut asiaa minulle aikaisemmin. Ymmärrän kyllä sen, että häntä pelotti tai niin hän minulle myöhemmin sanoi puituamme asiaa pariterapeuttimme kanssa. Vaimoni oli ajatellut, että tunne toista miestä kohtaan ei ole totta, että se on vain läheisyyden ja huomion kaipuuta toiseen ihmiseen. Hän myös sanoi, että ei ole koskaan lakannut rakastamasta minua, koska olen aina meidän yhteisten lastemme isä. Hän haluaa minulle vain pelkkää hyvää.

Enkä usko hänen vain sanoneen niin. Hän on sydämellinen ihminen, joka ei tahallaan halua satuttaa yhtään ketään. Silti olin aluksi pettynyt vaimoni tunnustuksesta, koska hän teki sen vasta niin myöhään, vaikka tiesi, että en minä olisi seinille hyppinyt silloinkaan, jos hän olisi kertonut asiasta aiemmin. Mikä minä olisin ollut muutenkaan tuomitsemaan. Olen itse harrastanut seksiä vaimoni tietämättä. Hän oli rakastunut ihmiseen. Minkä minä sille voin?

SYYT:

Tietenkin aloin miettiä myös sitä, että miksi vaimoni rakastui johonkin toiseen. Olinko tehnyt itse jotain sellaista, joka ajoi vaimoni rakastumaan? Vai olinko jättänyt tekemättä jotain sellaista, joka ajoi vaimoani toisen miehen syliin? Kunnes lopetin asian miettimisen. En usko, että teoillani tai tekemättä jättämisilläni oli asian kanssa lopulta juurikaan mitään tekemistä. Vaimoni ihastui ja rakastui minusta riippumattomista syistä. Minun tehtäväni on lopulta antaa tila vaimoni rakastumiselle ja päästää hänet menemään. Olisihan asia voinut mennä toisinkin päin. En näe mitään syytä, että miksi itse en olisi voinut rakastua toiseen ihmiseen.

NYKYISYYS:

Asuimme vaimoni kanssa vielä noin kaksi kuukautta yhdessä vaimoni tunnustuksen jälkeen. Saimme rauhan miettiä asuinjärjestelyitä ja totuttaa lapsemme tulevaan muutokseen. Teimme sen hyvässä hengessä ja toisiamme tukien. Halusin tavata vaimoni uuden miehen ja kävimmekin yhdessä viinillä. En tiedä, että miksi niin halusin tehdä. Myöhemmin ajattelin, että ehkä se liittyi ajatukseen, että halusin nähdä, että kenen kanssa lapseni tulee mahdollisesti viettämään aikaa tulevaisuudessa. Vaimoni toki sanoi minulle, että lasten tutustuttamiselle miehelle ei ole kiire. Minun mielestäni vaimoni saa tehdä sen silloin, kun parhaakseen näkee. Varsinkin sen jälkeen, kun olin tavannut vaimoni uuden miehen. Hän on varmasti turvallinen aikuinen lapsillemme.

Vaimoni muutti yhteisestä kodistamme pois. Sovimme keskenämme lasten tapaamisesta niin, että se menee löyhästi vuoroviikoin, mutta halutessaan ja sovittuna emme pidä sopimuksestamme tiukasti kiinni. Olen kokenut erosta aika ajoin surua, mutta ajattelen asian myös niin, että kaikki on lopulta kuitenkin hyvin. Uskon, että vaimoni saa haluamaansa uuden miehensä luota ja uskon, että lapset sopeutuvat muuttuneeseen tilanteeseen.

Mitä minuun tulee, niin hengähdän tässä hetkisen. Tai mistäpä sitä elämästä koskaan tietää. Sehän tässä on nyt todellakin koettu.

Elämä jatkuu ja se kantaa.”

Lue myös

X