Havaintoja parisuhteesta

”Minä itse olin kamala”

Teksti: Havaintoja parisuhteesta

”Olet pyytänyt tarinoita kamalista parisuhteista. Olen lukenut niitä sivustoltasi useita ja olen hämmentynyt niiden kamaluudesta. Olen miehenä kuitenkin huomannut, että tarinat ovat todella yksipuolisia ja miehet kuvataan suorastaan hirviöiksi. Ehkä he ovatkin, en sitä kiistä, mutta onko kyse näin yksipuolisesta tulkinnasta.

Kerron oman tarinani. Olen elänyt kamalan avioliiton. Silti siitä kamasta avioliitosta on syntynyt kauniita asioita. Esimerkiksi kaksi ihanaa lasta. Pitää aina lähteä kauneus ja hyvät asiat edellä.

Kamalan avioliitostamme teki se, että olimme molemmat aivan liian kesken. Aivan liian raakileita ja kyvyttömiä kasvuun.

Vaimoni oli monella tapaa neuroottisen tarkka. Minä en. Se heijastui niin, että minä en osannut tehdä mitään oikein. En ollut riittävä missään. Edes rakastamisessa ja seksissä. Kun hieroin vaimoni hartioita illalla tunnin, niin olin huono mies, kun en jaksanut toista tuntia. Kun olin lapsen kanssa puistossa kaksi tuntia, niin olin huono isä, koska en jaksanut olla neljää tuntia. Kun harrastimme viikossa kolmena iltana seksiä, niin olin välinpitämätön ja haluton, kun en jaksanut kuutena iltana viikossa. Mikään ei koskaan riittänyt.

Voisin tässä kohtaa alkaa panettelemaan entistä vaimoani, että kuinka kelvoton hän oli ja minä pelkkä uhri. En sitä tee, koska eihän se niin mene. Olimme molemmat kelvottomia ja olimme molemmat uhreja. Miksi minä tässä kohtaa alkaisin nillittämään vaimoni neuroottisuudesta, kun en aiemmin uskaltanut siitä hänelle sanoa tai pistää isommin vastaan tai lähteä aikaisemmin. Minun valintanihan se on ollut.

Siksi minä ihmettelen lukemiani tarinoita. Monessa niissä loistaa poissaolollaan oma vastuu tilanteesta. Mielestäni se on peiliinkatsomisen paikka jos monenkymmenen vuoden liiton jälkeen alkaa panetella vain toisen osuutta. Itsehän siinä on ollut ja sietänyt.

Niin minäkin olin ja siedin. Olisin voinut tehdä toisin. Olisin voinut asettaa rajoja tai olisin voinut lähteä aiemmin. En tehnyt sitä, koska halusin pitää jonkin perheidyllikulissin pystyssä. Minun valintani.

Tämä johti siihen, että vuosi vuodelta muutuin oikeasti laiskaksi ja välinpitämättömäksi. Lakkasin hieromasta hartioita kokonaan ja lakkasin antamasta seksiä. Koska mikään ei riittänyt ja minulla ei riittänyt munaa puuttua peliin tarpeeksi.

En minä ihmettele, että entinen vaimoni löysi lopulta itsensä vieraasta vuoteesta. Minähän hänet sinne ajoin. Turha siitä oli häntä alkaa sen jälkeen moittimaan.

Pakko sanoa, että minua miehenä puistattaa jotkut lukemani naisten tarinat tällä sivustolla. Kuten sanoin, monessa niistä loistaa oma osuus poissaolollaan. Koska en usko, että kovinkaan monessa suhteessa on yksi joka tekee kaiken oikein ja yksi kelvoton.

Meidän kelvottomassa suhteessa minä olin se kelvoton, koska en pannut vastaan. Entinen vaimoni oli myös kelvoton, koska hänellä oli aivan liian korkeat odotukset aivan kaikesta. Silti hän oli minun vaimoni ja arvostan häntä yhäkin. Minä hänet valitsin ja minun pitää valintani takana seistä siitäkin huolimatta, että valinta oli lopulta väärä. Enhän minä voi valinnastani ketään muuta syyttää kuin itseäni.

Toivon sydämeni pohjasta, että entinen vaimoni on saanut rauhan sydämeensä ja armoa ehdottomuuteensa. Hän on kaunis ihminen haavojensa takana. Itse uskon oppineeni paljon ja arvelen olevani hyvä puoliso jollekin vielä joskus.

Sen haluan vielä sanoa, että muistakaa tarinoissanne myös ne ihmisen hyvät puolet. Sen ihmisen, johon rakastuitte.

Harva on niin läpeensä paha, kun tarinanne antaa olettaa.

Lue myös

X