Minä kuljen suoraan sinua kohti

Kuvittele itsellesi parisuhde.

Kuvittele, että heräisikin aamuun, jossa ensimmäiseksi puhelimen sijaan koskettaisikin puolisoaan. Pitäisi hetken lähellään ennen kiireistä arkipäivää. Näyttäisi ilmeillään, sanoillaan ja sormenpäillään, että hän on juuri se ihminen, jota eniten tässä elämässä rakastaa. Ymmärtäisi, että viisikin minuuttia viipyilevää kosketusta puolisonsa iholla riittää arjen keskellä sen kertomaan. Ymmärtäisi, että vetoamalla ainaiseen kiireeseen ja jättämällä koskettamatta, työntää samalla puolisoaan kauemmaksi, ehkä jonkun toisen syliin asti.

Kuvittele jos aamulla ei olisikaan aina niin kiukkuinen. Ei ensimmäisenä valittaisi puolisolleen hänen jättämästään likaisesta lautasesta olohuoneen pöydälle. Tai ei olisi pyytämättä anteeksi unohdettuaan likaisen astian pöydälle. Ei kaataisikaan omaa pahaa oloaan toisen kannettavaksi. Olisikin siinä aamussa puolisolleen mahdollisimman hyvä. Niin hyvä, että jos päivän aikana sattuisi jokin kamala onnettomuus, niin puolisolleen olisi tullut sanottua jotain kaunista viimeisiksi sanoiksi. Kuten, että minä rakastan sinua.

Kuvittele jos päivällä taukojen aikana ei kävisikään kolmatta kertaa lävitse Facebookia, Instagramia, sähköpostia ja Twitteriä, vaan laittaisikin puolisolleen jonkin ihanan viestin. Se voisi olla sellainen tahallisen kiusoitteleva. Sellainen, joka olisi ihana itse saada. Kuvittele jos sillä yhdellä pienellä viestillä saisikin puolisonsa tuntemaan olonsa tärkeäksi, riittäväksi, halutuksi ja rakastetuksi. Jäisi kaiken kaaoksen keskellä odottamaan iltaa, jolloin saisi painautua puolisonsa syleilyyn.

Kuvittele tilanne, jossa ei tiuskisikaan vastausta esitettyyn kysymykseen tai jossa oikeasti kuuntelisi, mitä puolisosi haluaa kertoa. Ottaisikin välillä vastaan eikä itseensä sen mitä sanotaan. Arvostaisi puolisonsa mielipidettä, vaikka se olisikin erilainen kuin sinun omasi. Kuvittele jos tällä huomioimisella ja arvostamisella saisikin puolisonsa avautumaan sinulle useammin itselle vaikeista asioista, koska hän kokisi olevansa turvassa sanojensa kanssa.

Kuvittele kokonainen parisuhde, jossa oikeasti antaisi tilaa toiselle olla oma persoonansa eikä yrittäisi muokata tai muovata häntä haluamakseen. Parisuhde, jossa sanoisi enemmän kiittäviä kuin kritisoivia sanoja. Parisuhde, jossa ei tarvitsisi näytellä jotain sellaista, joka ei ole. Parisuhde, jossa tuntisi olevansa riittävä. Parisuhde, jossa tuntisi olevansa vapaa eikä sidottu. Parisuhde, jossa olisi lupa kurkottaa yhteisten unelmien lisäksi myös kohti omia unelmiaan. Parisuhde, joka perustuisi rakkauteen eli vapauteen.

Kuvittele, että istuisi illalla puolisonsa vierellä. Ympärillä palaisi muutama kynttilä puhkomassa valopisteillä marraskuun syvää pimeyttä. Aamu olisi alkanut sillä, mihin ilta tulisi päättymään. Koskettelisikin älypuhelimensa sijaan puolisonsa vartaloa. Ei jättäisi kosketustaan puolitiehen, vaan koskettelisi niin pitkään, että kummallakaan kosketuksen osapuolista ei jäisi epäselväksi kosketusten merkitys. Alkaisi nukkumaan ja heräisi aamuun, jossa koskettaisi älypuhelimen sijaan puolisoaan.

Jatka kuvittelua hetki ja lopeta se sitten. Lopeta kuvittelu ja elä kuvitelma todeksi.