Havaintoja parisuhteesta

Minä olen vanhempi joka räplää puhelinta leikkipuiston reunalla

Teksti:
Havaintoja parisuhteesta

Helsingin Sanomissa oli mielipidekirjoitus, jossa vanhempi kirjoitti kokemastaan ilmiöstä, jossa hän lasten leikkipuistossa lapsensa kanssa leikkiessä saa muiden puistossa olevien vanhempien lapset tulemaan leikkeihin mukaan, koska heidän omat vanhemmat ovat uppoutuneet puhelimiinsa.

Varmasti on niin, että pieni osa meistä vanhemmista on monista eri syistä välinpitämätön ja poissaoleva lastensa tuouhuista ja leikeistä ja se on surullista.

Jos mennään tilanteeseen, jossa leikkipuiston reunalla seisoo vanhempi puhelin kädessään ja lapsi leikkii puistossa. Me emme ulkopuolisina tiedä, että miksi vanhenpi on puheimellaan ja kuinka läsnäoleva hän on lapselleen.

Annan esimerkin. Minä itse seison usein puhelimen kanssa leikkipuiston reunalla lapseni leikkiessä puistossa. Miksi teen niin? Siksi, koska minun pitää tehdä töitä toisinaan myös lapseni seurassa. Varsinkin lapsen loma-aikana, jolloin en voi keskittää työntekemistä siihen aikaväliin, kun lapseni on päiväkodissa

Joten saattaa tulla tilanne, jolloin minun on kesken puistoilun julkaistava teksti tai vastattava johonkin nopeaa vastausta vaativaan viestiin.

Me emme koskaan tiedä taustoja ihmisten tekemisille. Me voimme paheksua itselle tuntemattomien vanhempien tapaa olla vanhempi yhden satunnaisen näkemämme asian perusteella. Tyhmää se silti on niin tehdä, paheksua.

Eräs tuntemani yksinhuoltaja kertoi minulle, että leikkipuistoaika on yksi harvoja hetkiä, jolloin hän voi tehdä omia asioita puhelimellaan samalla kun hänen lapsensa leikkii puistossa yksin tai jonkun toisen lapsen kanssa. Sisällä hänen on tehtävä niin paljon muuta, että edes lyhyen ajan repiminen omalle ajalle on haastavaa.

Asiat eivät useinkaan ole sitä, miltä ne ulkopuolisin silmin näyttävät. Silti sieltä ulkopuolelta on helppo tuomita ja paheksua. Näin yhden aikuisen taloudessa elävänä se oma aika esimerkiksi työlle on jostain revittävä silloinkin kun on lapsen kanssa. Esimerkiksi omaan työhön liittyy puhelimen käyttö isoissa roolissa.

Sitä paitsi, en nyt sitten tiedä, että kuinka läsnä oman lapsensa kanssa siellä leikkipuistossa edes on, jos pystyy tekemään tarkkoja analyyseja ja havaintoja toisten vanhempien tekemisistä ja tekemättä jättämisistä. Eihän silloinkaan ole siihen lapseen keskittynyt.

Jotenkin soisi, että me vanhemmat olisimme toistemme puolella, emmekä toisiamme vastaan.

Mitä leikkipuistoikäiseen lapseen tulee, niin hän kyllä saa minulta kaiken ansaitsemansa huomion ja rakkauden, vaikka isänä toisinaan leikkipuiston kulmalla puhelin kädessä seisonkin.

 

X