Havaintoja parisuhteesta

Minkälaisessa parisuhteessa sinä elät?

Teksti: Havaintoja parisuhteesta

Sellainen suhde, jossa ollaan keskinäisen vetovoiman takia, on parisuhde. Se missä pysytään yhdessä voittopuolisesti lasten takia, on perhesuhde. Se, missä ollaan vaan koska ei enää muutakaan osata on tottumussuhde. Näin minulle esitti asian eräs lukijani kommentissaan, muistellessaan määritelmää, jonka oli aiemmin kuullut.

Tämä on oivaltava ajatus. Jokainen voi mielessään miettiä, että minkälaisessa suhteessa itse on. Näiden vuosien aikana olen saanut suuren määrän viestejä ihmisiltä, jotka tuntuvat olevan kahdessa viime mainitussa parisuhteessa. Se on surullista, sillä juuri uutisoitiin, että onneton parisuhde on jopa ihmisen terveydelle haitallista.

Toinen lukijani pohti kommentissaan, että erojen määrän kasvu saattaa osittain johtua siitä, että vanhat mallit alkavat hiljalleen purkautua. Vielä meidänkin sukupolvelle on opetettu, että elämässä kuuluu löytää kumppani, mennä naimisiin, muuttaa yhteen asumaan ja perustaa perhe. Tämä opittu malli on meissä vieläkin tiukassa ja siksi toisin tekevien on usein selitettävä valintojaan ja siksi ympärillämme on liikaa rakkaudettomia liittoja.

Viime vuonna syntyi Suomessa lapsia vähiten yli sataan vuoteen. Solmittujen avioliittojen määrä on ollut laskusuunnassa ja yksinasuvien määrä nousussa. Tämä saattaa olla merkki siitä, että ajattelussamme on havaittavissa vanhan mallin purkua. Se on hyvä, sillä maailma ympärillämme muuttuu koko ajan ja vanhaan hirttäytyminen saattaa olla yksilölle ja yhteiskunnalle haitallista. Ei kai ketään voi kannustaa synnyttämään vain sen vuoksi, että hoitosuhde pysyy tulevaisuudessa tasapainossa. Kyllä maailmassa ihmisiä riittää Suomeen astikin tulevaksi. Eikä ketään voi kannustaa pysymään parisuhteessa vain sen vuoksi, että parisuhteessa kuuluu vain olla.

Yleisesti sanotaan, että emme tyydy enää vähään ja haluamme aina vain enemmän. Joissakin asioissa se on huono ja tuhoava muutos. Hukutamme itsemme materiaan ja tuhoamme siinä samalla ympäristömme, koska mikään ei koskaan tunnu olevan tarpeeksi. Joissakin asioissa se taas on hyvä muutos. Jokainen meistä tuntee tai on törmännyt ihmisiin, jotka päivittäin valittavat paskaa parisuhdettaan ja paskaa työpaikkaansa, mutta eivät silti tee asialle mitään.

Parisuhde on liian arvokas asia haaskattavaksi tyytymättömyyteen. Meidän olisi syytä antaa periksi ajatukselle, että onnistunut parisuhde on vain sellainen, joka kestää kuolemaan saakka. Se ajatus saattaa luoda ihmisille pakko-onnistumisen paineen ja parisuhdetta aletaan nauttimisen sijaan suorittamaan. Siinäpä ei sitten ollakaan puolison rinnalla vetovoiman takia vaan juurikin olosuhteiden pakosta. Usein on vieläpä niin, että tyytymättömyys parisuhteessa johtaa yleiseen tyytymättömyyteen elämässä.

Pitäisi uskaltaa olla tyytymättä minimiin.

Parisuhde on onnistunut, vaikka se päättyisikin eroon. Miksi ihminen pakottaa olemaan itsensä jossakin sellaisessa, jossa hänellä ei ole hyvä olla? Pitkässä parisuhteessa ihmiset saattavat muuttua ja he eivät ole enää oikeita toisilleen. Onnellisempi sellainen parisuhde on päätettynä kuin pakotettuna jatkumaan muun syyn kuin keskinäisen vetovoiman, intohimon ja rakkauden takia.

Minusta on ihana nähdä onnellisia pareja. Heitä, jotka uskaltavat kuunnella oman sydämensä ääntä ja mennä sitä kohti. Elämä kyllä lopulta kantaa, vaikka se siinä eron aikana saattaa painaa raskaana päälle. Kuten eräs lukijani oivallisesti asian sanoo, on oltava niitä, jotka uskaltavat olla parisuhteessa rakkauden vuoksi eikä valintaa ohjaa liikaa pelko, tottumus tai ulkoiset paineet.

Sellaisessa parisuhteessa minä haluan olla.

Lue myös

X