”Minun avovaimoni kanssa pitää pelätä rakkauttamme”

”Se, mikä sai mut kirjoittamaan sulle, on se, että Lahdessa vietetään tällä viikolla Pride-viikkoa, ja vihamielisyys seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan tuntuu vaan lisääntyvän.

Se on todella surullista ja järkyttävää luettavaa. Lahden Facebook-ryhmässä suolletaan toinen toistaan ala-arvoisempia kommentteja ko. tapahtumaa kohtaan. Tuntuu, etteivät ihmiset käsitä, että joillekin se on arkipäivää jokaikinen päivä.

Me ollaan täällä, ollaan aina oltu ja tullaan olemaan – vaikka kuinka meitä yritettäisiin nujertaa! Mutta välillä tuntuu, että on turhaa edes yrittää saada ihmisiä ymmärtämään, että elämme kaikki tällä samalla planeetalla, että täällä on tilaa sekä sulle että mulle.

No, mitä Lahteen tulee, niin mehän saatiin hieno sateenkaariliputus, joka ehti olla reilun vuorokauden paikallaan, jonka jälkeen joku tai jotkut väreistä tykkäämättömät tyypit pöllivät.

Eikä tossa nyt vielä ollu tarpeeksi, mutta kun menee lukemaan kommentteja asiaan liittyen, niin siellä on naureskelijoita ja tykkääjiä enemmän kuin heitä, jotka ovat asiasta pahoillaan. Se tekee mut samaan aikaan erittäin vittuuntuneeksi ja surulliseksi.

Koska asun itse tässä kaupungissa, joka saattaakin oikeasti olla vaarallinen mun kaltaiselle ihmissaastalle (lue: ihmiselle, joka sattui syntymään homoseksuaaliksi), niin toivon ettei nimeäni mainita missään. Eikä tämä ole aihe, josta tarvii kirjoittaa, mutta halusin vaan tuoda julki, että tällasta tää on.

Ahdistaa ajatus siitä, että elän normaalia elämääni täällä avovaimoni kanssa, ja olen onnellinen, mut nää öyhöttäjät saa mut hajalle ja pelkäämään.

Ja mä kuitenki oon yksi vahvimmista. Ihmiset tulee mulle juttelee, että miten oot noin rohkea jne. Emmä ole, oon peloissani mutta jos jotakuta voin auttaa olemaan oma itsensä, niin se on parasta. Mä en halua, että mun rakkaat lapset joutuu kärsimään ja elämään tässä maailmassa, jossa aikuisille tärkeintä on vihata muita ihmisiä.

Proud to be me though.”