Havaintoja parisuhteesta

Mitä tekee hyvätuoksuisella shampoolla, jos kukaan ei ole sitä hiuksista tuoksuttamassa?

Teksti: Havaintoja parisuhteesta

Ohjelman välissä mainos. Mainoksessa nainen tulee lastensa kanssa talon ohi, jossa toinen nainen on lastensa kanssa nousemassa autoonsa. Pieni keskustelu naisten välillä, joka koskee hälytysjärjestelmää. Pitää ulkopuoliset loitolla.

Unohdetaan hälytysjärjestelmä.

Milloin yhteiskunnan kehitys on lähtenyt menemään siihen suuntaan, että olemme piiloutuneet pienen ydinperheeksi kutsutun yksikön kanssa vartioituihin liian isoihin kivitaloihin? Missä kohtaa kahden ihmisen elämä on lähtenyt kulkemaan kohti hetkeä, jolloin kaksi ihmistä kohdatessaan eivät puhu kuulumisistaan, vaan omaisuudestaan.

Ydinperhe tekee ihmisestä yksinäisen

Pahimmillaan tämä kaikki johtaa siihen, että mitä enemmän tilaa ja omaisuutta ja hälytysjärjestelmiä ihmisen ympärillä on, niin sitä yksinäisemmäksi hän tulee. Tuota yksinäisyyttään hän sitten yrittää täyttää eristäytymällä yhä syvemmälle kivitalonsa laajoihin uumeniin, jotka ovat hälytysjärjestelmällä turvatut. Silti kaiken sen ostetun turvan keskellä tuntee itsensä entistä turvattomammaksi. Ovet on suljettu kotiin, sydämeen ja toisen ihmisen syliin.

Erään nimeämättömän julkisuuden henkilön vaimo kertoi vuosia sitten elämästään miehensä työn varjossa. He asuivat ulkomailla, koska miehen työpaikka oli siellä. Nainen oli päivisin kotona. Talo oli ihana, mutta kuukausien asumisen jälkeen kumisi tyhjyyttään. Nainen täytti tyhjyyttä juomalla lasillisen viiniä. Seuraavana päivänä kaksi ja sitä seuraavana koko pullollisen. Hän huomasi viinin tekevän yksinäisyydestä kevyemmän kestää, sillä jokainen meistä kyllä keinonsa paeta yksinäisyyttä tulee löytäneeksi.

Minulle hälytysjärjestelmä edustaa enemmän sitä, että talon sisältä ei enää pääse ulos, eikä sitä, että se pitää taloon kuulumattomat loitolla. Perhe ja parisuhde muurin takana maailmaa piilossa. Älkää ymmärtäkö väärin. Puhun metaforana. Sillä kai se on niin, että jos on täyttänyt elämänsä omaisuudella, niin sitä pitää sitten suojella. En tiedä, ei ole kokemusta. Käykö siinä pahimmillaan niin, että suojelee itsensä myös elämältä. Sulkee portin ja oven lisäksi käytävän tulla itsensä lähelle. Ei vaan toiselta ihmiseltä, vaan myös itseltä. Laatikkoviini ja ahdistuslääkkeet loiventavat pahinta tuskaa.

Älkääkä taaskaan säikähtäkö. Kyllä niissä taloissa asuu myös onnellisia ihmisiä ja onnellisia perheitä. Heitä, joilla on hälytysjärjestelmän sisäpuolella kiva elämä. Tämä ei ole teksti heille eikä heitä vastaan. Minua ei vain nyt kiinnosta he, sillä heillä on kaikki hyvin. Minua kiinnostaa he, jotka ovat lukittautuneet hälytysjärjestelmän sisäpuolelle, mutta tuntevat olonsa onnettomiksi ja petetyiksi. Leveät käytävät ja korkea katto ei tuonutkaan luvattua onnellisuutta, vaan orastavan alkoholiongelman. Heitä minä haluan tekstilläni tavoitella.

Heitä, jotka kaihoisasti katsovat kaltereittensa takaa vapaana hengittävää maailmaa. Ihmisiä kohti, joita ei ympäröi materia eikä hälytysjärjestelmä. Heitä, joille myytiin ajatus, joka ei ollutkaan heitä varten. Heitä, jotka haluaisivat tuntea muutakin kuin keinotekoista turvaa. Turvaa, joka tulisi toisen ihmisen läheisyydestä. Toisen ihmisen, joka suuressa kodissa on koko ajan toisessa huoneessa tai töissä takomassa hiki hatussa palkkaa, jolla kustantaa kallis hälytysjärjestelmä, joka vangitsee ihmiset sisäänsä ja pitää muun maailman loitolla. Shampoo on kalleinta, mutta rakkaus halvinta.

Sillä mitä tekee hyvätuoksuisella shampoolla, jos kukaan ei ole sitä hiuksista tuoksuttamassa?

 

Lue myös

X