Havaintoja parisuhteesta

Mitäpä jos edes vähän panostaisit?

Teksti: Havaintoja parisuhteesta

Ote naiselta saamastani viestistä:

Miksi en halua enää seksiä? Mieheni ei pidä huolta henkilökohtaisesta hygieniastaan. Hän ei leikkaa kynsiään, jonka vuoksi hän raapii minua seksin aikana. Hän tekee päivätyötä, mutta ei peseydy kuin harvakseltaan. Parta ja hiukset ovat leikkaamatta ja hampaitaan hän pesee hyvin harvoin. Suoraan sanoen, minua ällöttää pelkkä ajatus seksistä hänen kanssaan.

Tämän lisäksi hän ei suostu tekemään mitään kotitöitä, koska vetoaa raskaaseen päivätyöhönsä. Minullakin on päivätyö ja niiden lisäksi kaikki kotityöt. Lapsia talossa ei enää ole, mitä nyt mieheni, jonka jälkiä siivoilen iltaisin ennen sänkyyn menoa, jossa mieheni valittaa, että ei saa tarpeeksi seksiä.

Olen sanonut ääneen, että mikä minua seksissä hänen kanssaan tökkii. Olen yrittänyt kauniisti sanoa hänen hygieniastaan ja osallistumattomuudestaan, mutta hänen vastauksensa on, että eihän miesten tarvitse näyttää kauniilta eikä olla mikään kodinhengetär.

Ensimmäinen reaktioni naisen viestistä:

Mitä helvettiä?

Hengityksen tasaamisen jälkeinen ote ajatuksistani:

Naisen lähettämän viestin pohjalta haluaisin kovasti esittää toiveen, että työväen- ja kansalaisopistoissa alettaisiin järjestämään kursseja nimellä ”ero ei ole häpeä, häpeällisempää on elää mahdottomassa suhteessa”. Olen ajatellut, että naisen kuvailemia puolisoita ei ole edes olemassa, vaan ne ovat huonon komediasarjan sketsihahmoja, mutta seitsemän vuoden parisuhdebloggailu on saanut minut toisiin ajatuksiin.

Ihmiset tuntuvat sietävän suhteessa aivan liikaa.

Käytän naisen lähettämää viestiä ponnahduslautana aiheeseen, joka koskee panostamista parisuhteeseen. Naisen viesti lienee ääriesimerkki suhteesta, jossa suhteen toinen osapuoli pitää suhdetta täysin itsestään selvänä ja varmana, että se ei koskaan tule päättymään eroon. Välinpitämättömyyden taso suhdetta kohtaan on viety uusiin ulottuvuuksiin, mutta toisaalta kuvailtu ihminen on välinpitämätön myös itseään kohtaan, joten kyse voi olla myös masennustilasta.

Unohdetaan kyseinen esimerkki ja palataan omiin parisuhteisiimme. Ei se ole ollenkaan harvinaista, että suhteen vakiinnuttua lakkaamme pitämästä siitä huolta. Lakkaamme panostamasta siihen. Aivan kuin kaikki olisi jo tehty, puoliso hurmattu ja tarvittavat sanat sanottu.

Emme halua näyttää enää puolison silmissä hyviltä. Emme riko arkea tekemällä puolisolle jotain yllättävää. Emme näe vaivaa, jotta puolison kanssa voisi järjestää kahdenkeskistä aikaa. Tyydymme helppoihin ratkaisuihin. Seksi muuttuu halun ja intohimon sijaan ensin rutiiniksi ja sen jälkeen hengettömäksi pakoksi ja yhä useimpien kohdalla se hiljalleen loppuu kokonaan.

Enkä tarkoita tässä, että meidän pitäisi joka ilta käyskennellä kotonamme viimeisen päälle pukeutuneena, tuoksuen Sokoksen parfyymiosastolle ja näyttäen amerikkalaisen romanttisen komedian pääosanäyttelijöiltä. Tarkoitan vain sitä, että meidän ei ole syytä luovuttaa ja meidän ei ole ainakaan syytä olettaa, että kaikki aiemmin hankittu olisi tässä ikuisesti ja itsestään selvää. Kun se ei ole.

On puolison arvostamista huomioida häntä olemalla hänelle hyvä ja viehättävä. Siihen riittää esimerkiksi se, että ihan tavallisena tiistai-iltana vetää hänet sohvalla viereensä hyvätuoksuisena ja hyväntuulisena. Väitän, että kyseinen tapa johtaa huomattavasti helpommin siihen seksiinkin verrattuna tapahtumaan, jossa sohvalle istuu risaisissa boksereissaan viikon suihkuttomuuden ja siistiytymättömyyden merkitsemä ihminen.

Me vertoamme milloin mihinkin tekosyyhyn puhuessamme puolison huomioimisesta tai paremminkin huomioimattomuudesta. Ei ole aikaa, ei ole resursseja, elämä on liian hektistä. Parisuhteen voi priorisoida halutessaan vähemmän tärkeiden panostettavien asioiden listalle. Jos kaikelta muulta jää aikaa, niin siihen voi sen jälkeen panostaa. Harvoin jää, mutta kyllä se siinä paikallaan pysyy panostamattakin.

Tai niin moni tuntuu luulevan. Kunnes ero tulee ihan ”puskista”.

Voihan sitä jättää peseytymättä ja siistiytymättä ja kinuta puolisoltaan sen jälkeen seksiä.

Ilman jää. Onneksi.

Voihan sitä jättää puolisonsa huomioimatta ja olla panostamatta parisuhteeseen ja toivoa, että kaikki säilyy paikallaan itsestään.

Ei säily. Onneksi.

Ehkä loppuun voisi kirjoittaa liian monen parisuhdetta kuvaavan raadollisen viestin. Viestissä nainen kirjoittaa miehensä intohimosta autoansa kohtaan. Mies pesee autonsa käsin vähintään kerran viikossa. Usein hän myös vahaa autonsa pintaa. Nainen kirjoittaa katsoneensa ikkunasta, kun hänen miehensä käsien hiljainen liike eteni auton kiiltävässä pinnassa. Tunsi valtavan kaipuun ja surun sisällään, sillä tuo samainen miehen käsi ei ollut liikkunut naisen iholla moniin kuukausiin.

Auto kiilsi kuin uutuuttaan, mutta naisen iho oli koskemattomuudesta samea.

Lue myös

X