Havaintoja parisuhteesta

Mulkkuuteen ei kai ole olemassa diagnoosia

Teksti: Havaintoja parisuhteesta

Jos pitäisi tehdä päätelmä narsistisen persoonallisuushäiriön yleisyydestä lukemalla keskustelupalstoja niin Suomessa olisi kaksi miljoonaa narsistia. Kaikki eronneiden exät.

Jos uskotaan virallisia tahoja ja ammattilaisia niin narsistisen persoonallisuushäiriön omaa Suomessa noin 0.5-5 prosenttia aikuisista. Itse uskon virallisia tahoja enkä kommenttikentän itseoppineita mielen ammattilaisia.

Narsistisen persoonallisuushäiriöisen kanssa on sietämätöntä elää. Narsistin vaikutuspiiriin joutuminen on tragedia ja uhreille on annettava kaikki tuki. Monen ammattilaisenkin mielestä sana narsismi kärsii inflaatiosta, koska narsismi-korttia heilutellaan huolettomasti puhuttaessa ihmisistä. Tämä kaikki vähättelee oikeiden narsistien uhreja.

Narsisti-kortti on helppo heittää ilmoille esimerkiksi erotessa. Kertoessaan kovaan ääneen että puoliso oli narsisti niin sillä sysää eron yhden ihmisen syyksi ja harteille. Omaa osuutta ei tarvitse edes peilistä katsoa, koska eron syynä on ollut puolison narsismi. Helppoa eikö totta. Samaa sarjaa kun vähemmistö ihmisistä jotka selittävät paskaa käytöstään jollain, vieläpä itseannetulla diagnoosilla. Tai samaa sarjaa että omaa käytöstä selitellään paskalla lapsuudella tai millä ikinä, koska diagnoosin tai paskan lapsuuden alle voi mennä käyttäytymisineen piiloon. Minä nyt vain olen tällainen, koska minulla on tämä diagnoosi. Diagnoosi jota usein ei ole edes todettu.

Tähän kaikkeen liittyy voimakas syyllistymisen tunne. Jos diagnoosin saaneen käytöstä ei hyväksykään sataprosenttisesti niin se koetaan hyökkäykseksi omaa erityisyyttä vastaan. Minä koen olevani erityisherkkä ja voisin selittää sillä kaikki perseilyni tässä elämässä, mutta se olisi selkärangatonta paskaa. Minä olen perseillyt omaa pienuuttani.

Omaa häiriökäyttäytymistä pitää muuttaa, on diagnoosi tai kuviteltu diagnoosi sitten mikä ikinä. Sen alle piiloutuminen ja sen varjolla käyttäytymisen oikeuttaminen on pelkuruutta. Diagnoosit selittää varmasti hyvin paljon ihmisen käytöstä, mutta niiden käyttämistä keppihevosena sille, että ihmisen ihan kaikki käyttäytyminen tulee vain hyväksyä, koska diagnoosi. Koska diagnosoidunkaan ihmisen paska käyttäytyminen ei aina johdu diagnoosista vaan ihan silkasta mulkkuudesta ja mulkkuuteen ei kai ole olemassa vielä omaa diagnoosia.

Palataan vielä takaisin Suomessa eläviin kuviteltuihin kahteen miljoonaan narsistiin.

Olen saanut lukijakirjeitä narsistien uhreilta ja ne ovat olleet karua luettavaa. Kenellekään ei soisi sellaista kohtaloa. Onneksi olette päässeet irti ja te jotka vielä taistelette irti pääsemisen kanssa niin taistelkaa. Olemme tukena. Siksi minua henkilökohtaisesti vituttaa narsismi-kortin väärinkäyttö. Joskus kun voisi elämää elää peilin kautta niin jokainen vierellä liikkuja ei vaikuttaisi narsistilta.

Itse en ole koskaan saanut läheisiltäni kuulla olevani narsisti, mutta esimerkiksi moderoimattoman vauva.fi -sivuston ketjuissa minä olen narsisti ja sosiopaatti. E tarvitse olla salapoliisi, että mistä he puolisojaan sitten syyttelevät, kun eron hetki koittaa.

Lue myös

X