Mustasukkaisuus ei ole merkki rakastamisesta

Jos tuntee puolisoaan kohtaan suurta mustasukkaisuutta, niin se on merkki suuresta rakkaudesta. Jos taas ei tunne puolisoon kohtaan ollenkaan mustasukkaisuutta, niin se on merkki välinpitämättömyydestä ja siitä, että rakkautta ei enää ole. Näin olen kuullut muutamankin sanovan mustasukkaisuudesta.

Kuten arvaatte, väitän toisin.

Mustasukkaisuus ei ole merkki rakkaudesta, varsinkaan kun puhutaan termillä suuri mustasukkaisuus. Lähinnä se on merkki ongelmista ja suhteesta, joka on kulkemassa kohti vääjäämätöntä loppuaan, sillä mustasukkaisuus on kuin pissahätä, suurenee jos sille ei tee mitään. Eikä se, että ei tunne puolisoon kohtaan mustasukkaisuutta ole merkki välinpitämättömyydestä tai rakkaudettomuudesta, vaan terveestä tavasta suhtautua rakkauteen ja parisuhteeseen.

Mustasukkaisuus kumpuaa menettämisen pelosta. Siihen on usein hyvinkin ymmärrettävät syyt. Syytä voivat olla menneisyydessä tai jopa lapsuudessa. Menettämisen pelon kokemuksissa ja itse menettämisen kokemuksissa, jota ovat jääneet käsittelemättä ja työstämättä ja ne purkautuvat myöhemmin ulos mustasukkaisuutena sellaisissakin tilanteissa, joissa ei olisi mitään syytä olla mustasukkainen.

Itsekin olen ollut mustasukkainen. Minulla mustasukkaisuuteen liittyi läheisriippuvuus ja itsetunto-ongelmat, jotka yhdessä johtivat riittämättömyyden tunteeseen ja sitä kautta pelkoon, jossa koin asemani olevan uhattu. Pelkäsin, että puolisoni löytää jonkun selvästi minua paremman ja ahdistuin varsinkin tilanteista, joissa puolisoni liikkui ilman minua ja joissa oli niin sanotusti tyrkyllä paljon parempia.

Jokainen teistä on kuullut tai ollut tilanteessa, jossa illanviettoon osallistuvan henkilön puhelin piippaa tai soi lähes yhtenään. Puhelimeen tulee kotona olevan mustasukkaisen viestejä, joissa jonkun syyn varjolla kontrolloidaan tilannetta. Varmistetaan, että kohde on siellä, jossa hän on väittänyt olevan. Sama koskee myös tilanteita, joissa puolisolle on määrätty niin kutsuttu kotiintuloaika, jolloin puolison liikkumista rajoitetaan keinotekoisilla säännöillä.

Johtuu mustasukkaisuus sitten mistä tahansa, niin mustasukkaisuus on harvinaisen itsekäs tunne, jolla pyritään kontrolloimaan toista ihmistä ja estämään hänen vapautensa. Mustasukkainen ihminen on äärimmäisen itsekäs ihminen, vaikka hän ei voisikaan piirteelleen mitään. Niin ja kyllä hän voi. Koko elämäänsä ei voi vedota mustasukkaisuuteensa ja entisiin huonoihin kokemuksiin. Jos ei ole valmis mitenkään työstämään mustasukkaisuuttaan, niin ei pitäisi olla valmis parisuhteeseenkaan, sillä kenenkään toisen syliin ei omia käsittelemättömiä ongelmia voi kaataa. Yhdessä asiaa voi työstää ja ymmärtää, mutta on suurta välinpitämättömyyttä puolisoa kohtaan olla käsittelemättä haavojansa ollenkaan.

Mustasukkaisuutta pyritään usein normalisoimaan sitä vähättelevillä sanoilla. Mustasukkaisuus ilmiönä kuuluu siihen samaan Disney-parisuhde kategoriaan, jossa mustasukkaisuus on linkitetty jopa suojelemisen käsitteeseen. Ihminen on oikeutettu tuntemaan mustasukkaisuuden tunteista jotain sellaista kohtaan, joka uhkaa jotain hänelle kuuluvaa. Siinäpä ajatuksen vinouma sitten tulikin. Kukaan ihminen ei kuulu yhtään kenellekään. Lähtökohtaisesti jokainen meistä on vapaa tekemään asioita, on parisuhteessa tai ei. Se, että haluaako tehdä, onkin sitten toinen asia, mutta halu ei ole kenenkään muun päätettävissä kuin itsensä. Sillä varjolla ei ihmistä voi kiinnittää niin sanotusti patteriin kiinni.

Mustasukkaisuus on raskas tunne sekä sen kantajalle, että kohteelle. Omalla tavalla ajateltuna se on aivan turha tunne, joka syö ihmiseltä tilaa paremmilta ja rakentavimmilta tunteilta. Tähänkin auttaisi sama lääke kuin erittäin moneen parisuhteen ongelmaan. Ajatustavan muutos, niin että ymmärtäisi, että parisuhde, avioliitto tai mikä ikinä ei ole omistussuhde, vaan rakkaussuhde ja lähtökohtaisesti mikään suhde ei ole pysyvä, joten miksi sellaista sitten pelätä.

Parisuhde loppuu aikanaan, jos ei muuten niin kuolemaan. Jos se loppuu ennen kuolemaa, niin sitten se loppuu. Sitä pelkäämällä jää sitten se yhdessäolo aikakin mustasukkaisuuden ja pelon varjoon, kun sen voisi sen sijaan käyttää kauniimpiin ja enemmän iloisiin asioihin ja ajatuksiin. Päästämällä irti elämänmittaisen parisuhteen pakkoajatuksesta sitä osaa ottaa enemmän irti jokaisesta hetkestä.

On niin paljon parisuhteeseen liittyviä negatiivisia asioita, jotka muuttuisivat hetkessä positiivisimmaksi, kun me uskaltaisimme kääntää katsettamme siitä samasta pisteestä, jota olemme tuijottaneet huonolla menestyksellä jo vuosikymmeniä. Sitä samaa pistettä tuijottamalla, jolla myös täysin turha ja kuluttava tunne kuin mustasukkaisuus on tuotu keskuuteemme.

Itse pääsin mustasukkaisuudesta eroon ymmärtämällä, että kukaan ihminen ei saa olla kahlittuna minuun. Se ei tarkoita sitä, että ihmisellä on vapaus tehdä ihan mitä hän haluaa, mutta ei sekään ajatus parisuhteisiin liitettynä kovin kaukana ajatuksistani ole, siksi koska vapauden teema on minulle äärimmäisen tärkeä ja siksi, koska paljon ymmärrän elämässä asioita, mutta oma ymmärrykseni alkaa horjua lukiessani viestejä, joissa ihmiset puhuvat parisuhteesta kuin se olisi rangaistus huonosti eletystä edellisestä elämästä.

Siksi minä olen näissä teksteissä heittämässä roskiin perinteisen parisuhteen mallia, ainakin osittain ja siinä hävityksessä menisi mukana esimerkiksi ihmisiä ja parisuhteita musertava tunne nimeltä mustasukkaisuus.