Havaintoja parisuhteesta

Muutaman vuosikymmenen päästä meillä kaikilla kasvaa horsmaa perseestä

Teksti:
Havaintoja parisuhteesta

Tämä voisi olla otsikon puolesta teksti siitä, että elämä pitää elää tässä, nyt ja täysillä.

Äh, siitä aiheesta on kirjoitettu miljoonia tekstejä. Sitä paitsi, tässä on alkanut, nuoruuden jäätyä alkavan keski-iän puristuksiin huomata, että täysillä eläminen saattaa tuoda horsmaa peppuun turhan nopeasti.

Sen sijaan tämä kirjoitus on muistutus meidän suomalaisten kansantaudista eli häpeästä. Muistutus siitä, että häpeä on ehkä turhin syy jättää elämättä tai kantaa mukanaan.

Mietitäänpä hetki meidän kaikkien elämää. Moni meistä, itse mukaanlukien, on sässinyt elämässään useita kertoja. Jos häpeää pitäisi kantaa sisällään koko loppuelämän, niin itse olisin ollut ensimmäisten joukossa tilaamassa paidan, jonka selässä lukee isolla ja mustalla ”hävettää!”

Vaan enpä olisi enää. Kun ei vain jaksa enää hävettää. Ja kun ei jaksa enää hävettää, niin sen tilalla voi kuljettaa mukanaan huomattavasti mukavampia tunteita. Niin ja ennen kaikkea, se vapauttaa tekemään asioita, jotka ennen olisi jättänyt tekemättä epäonnistumisen ja sitä kautta häpeän pelosta.

Siksi minä tässä olen muistuttamassa vuosikymmenten päässä siintävissä horsmien täyttämistä perseistä. Laulaja Jarkko Martikaisen sanoin, kaikki me kuolemme pian ja jos elämänsä käyttää häpeää vältellen tai häpeillen, niin horsma pyllyssä ajatus tuntuu sangen ahdistavalta.

Minulla on villi ehdotus. Pidän villeistä ehdotuksista. Tämä liittyy ehkä enemmän siihen teemaan, josta tämän tekstin ei pitänyt kertoa. Joten perseelleen tämäkin meni, mutta eipä sekään hävetä.

Jos teillä on jäänyt jotain sanomatta ihan kenelle tahansa, niin sanokaa se mahdollisimman pian. Ette ole ehkä uskaltaneet sanoa häpeän pelossa. Olette ehkä ajatelleet pyytää jotain tyyppiä treffeille tai huhhuh, ihastuneet johonkin helvetin ihanaan tyyppiin, mutta jättäneet kertomatta häpeä mielessä. Unohtakaa häpeä ja pelko. Kukaan ei tuollaisesta pahastu ja parhaimmillaan istutte pian sylikkäin kesäillassa.

Eikö tämä kuulosta törkeän hyvältä? Jättäkää se häpeä nyt taaksenne, koska jos ette jätä, niin johan ensimmäinen horsma alkaa itämään pyllyn alueella. Niin ja kuten otsikossa teille kerroin, niin muutama vuosikymmen eteenpäin ja mahdollisuus on menetetty. Perse on horsmaa pullollaan.

Sitä ennen, mutta sitä ennen rakkaat ihmislapset, tässä on vielä monta laulua säveltämättä, tekstiä kirjoittamatta..

..ja ennen kaikkea suudelmaa suutelematta.

Saa suudella.

X