”Nuhahdetaan niin että pidetään kädestä kiinni”
”Meillä on ollut aika tapahtumarikas puolitoista vuotta. Minulla on entisestä suhteesta yksi lapsi. Kumppanilla entisistä suhteista kaksi lasta. Puolentoista vuoden aikana ollaan ehditty kokea kaikki tämä: oltiin juuri tavattu, kun korona iski Suomeen ja kaikki meni kiinni. Pikamuutto yhteen. Molempien lomautukset, töistä eroamiset, kotikoulut ja -päiväkodit, toiselle uusi työ, toiselle uusi koulu, muutto, ja yhteisen lapsen syntymä. Tämä kaikki alle vuodessa tapaamisesta.
Tämä on vain natsannut meille. Ollaan aivan erilaisia persoonia, omilla heikkouksilla ja vahvuuksilla. On paljon opittavaa miten tämmöistä perhe-elämää eletään yhteistyössä lasten muiden vanhempien kanssa ja miten entisten suhteisen virheitä ei toistaisi tässä. Puhummekin paljon yhdessä kaikenlaisista asioista.
Itse olen muunsukupuolinen. Se on ollut itselle iso asia ymmärtää itsessään. Eikä se meidän suhdetta ole muuttanut. Tuntuu siltä kuin tässä saisi olla juuri sellainen kuin on. Saa kasvaa ja kehittyä toisen tuella. Aina löytyy hetki halille, pusulle, kehulle. Molemmilla on omat jutut, mutta tykätään tehä yhdessä. Yhteiset haaveet ja kiintopisteet tulevaisuudessa antaa voimaa jaksaa ne huonotkin päivät kun ei ole paras versio itsestään. Ja niitäkin on. Hyviä onneksi enemmän.
Kun sovittiin parin päivän juttelun jälkeen näkevämme sovittiin nukkumistreffit. Kaivattiin molemmat että voi pitää kiinni kädestä kun nukahtaa. Niin tehtiin. Ja edelleenkin puolitoista vuotta myöhemmin käsistä kiinni pitäen nukutaan.”
Kommentit